Sukusiitosaste alkuperäisrotusopimusten tukiehdoksi naudoille vuodesta 2025 lähtien
Ympäristökorvauksiin kuuluvaa alkuperäisrotusopimusta on uudistettu vuoden 2023 alussa. Vuodesta 2025 alkaen sopimusnautojen sukusiitosasteen pitää olla alle 6,25 prosenttia. Tilatasolla alkuperäisnautojen sukusiitosasteiden tarkastelu kannattaa aloittaa jo nyt.
Alkuperäisrotusopimus muuttui tämän vuoden alusta yksivuotiseksi, ja ehtojen päivittämisellä tavoitellaan uhanalaisten alkuperäisten kotieläinrotujen geneettisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävän käytön edistämistä.
Alkuperäisrotusopimuksen ehtoihin kuuluu myös tavoite pitää alkuperäisrotuisten nautojen perimä mahdollisimman laveana. Tämän vuoksi vuodesta 2025 alkaen sopimusnautojen sukusiitosasteen pitää olla alle 6,25 prosenttia ja sen laskennassa on käytettävä kuutta vanhempaispolvea. Suomessa tiedon ja todistuksen eläimen sukusiitosasteesta antaa Faba, joka toimii nautojen jalostusjärjestönä.
”Jos sukusiitosaste on korkeampi kuin 6,25 prosenttia, kertoo se naudan emän ja isän olleen keskenään serkuksia tai sitä läheisempiä sukulaisia. Korkea sukusiitosaste kaventaa perimää. Useimmiten karjanomistajat haluavat välttää sukusiitosta ja myös jalostusohjelmistot varoittavat siitä”, kertoo Terhi Vahlsten. Hän toimii kehitysagronomina jalostusjärjestö Fabassa.
”Koska alkuperäisrotutukea maksetaan juuri geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä, haluttiin Suomen tukijärjestelmää kehittää niin, että se ottaa huomioon rodun lisäksi yksilön sukutaustan”, selventää neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen.
Kun sukusiitosasteen laskennassa huomioidaan kuusi vanhempaispolvea, pystytään ehkäisemään lähisukulaisten parittamisesta aiheutuvaa nopeaa sukusiitosta ja myös vaikuttamaan jonkin verran hitaan sukusiitoksen kehittymiseen.
”Tällainen eläimen perimän laatuun perustuva tukijärjestelmä on ainutlaatuinen, eikä sitä juuri ole käytössä Euroopassakaan. Tämä on hyvä keino edistää Suomen kansallisen geenivaraohjelman tavoitteita”, kertoo Mervi Honkatukia. Hän toimii pohjoismaiden yhteisen geenipankki NordGenin eläingeenivarasektorin johtajana.
Fabassa on selvitetty, että Suomessa on joitakin kymmeniä länsisuomenkarjan ja pohjoissuomenkarjan nautoja, jotka ylittävät sukusiitoksen raja-arvon. Eniten raja-arvo vaikuttaa itäsuomenkarjan nautoihin. Itäsuomenkarjan naudoissa havaittiin joitakin satoja yksilöitä, joiden sukusiitos ylittää raja-arvon.
”Tiloilla kannattaa nyt tutkia eläinten sukusiitosasteita ja valita ne eläimet, jotka halutaan pitää alkuperäisrotusopimuksessa vuonna 2025. Jo syntyneiden eläinten sukusiitosasteeseen ei voi vaikuttaa, mutta tulevien sukupolvien kohdalla sukusiitosaste pitää huomioida tarkkaan ja jo ennen siemennystä tai astutusta”, Vahlsten jatkaa.
Alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimusta haettiin tänä vuonna 697 länsisuomenkarjan naudasta, 1 589 itäsuomenkarjan naudasta ja 536 pohjoissuomenkarjan naudasta. Eläimiä sopimuksilla on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2022 ennen alkuperäissopimuksen uudistusta ja eläinmäärät ovat lähellä CAP-suunnitelman vuositavoitetta.
Lisätietoja:
Eero Pehkonen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
P. 050 407 1643, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi
Susanna Jansson, johtava asiantuntija, Ruokavirasto
P. 040 673 5077, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Mervi Honkatukia, Pohjoismainen geenivarakeskus NordGen
P. +47 40729478 ja sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@nordgen.org
Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, Faba osk,
P. 040 8330588 ja sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@faba.fi
