Suojavyöhykkeen hoitoehdot on kerrottu ympäristösitoumuksen sitoumusehdoissa. Suojavyöhykkeen kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana ja korjattava pois suojavyöhykkeeltä. Keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Kasvimassan saa käyttää hyödyksi. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa eikä sitä saa pääsääntöisesti käsitellä kasvinsuojeluaineilla.
Suojavyöhykkeen tarkoituksena on vesiensuojelun lisäksi peltolohkon köyhdyttäminen kasvustoa poistamalla. Ehtojen mukaista niittoa ja niittojätteen poiskorjuuta tullaan valvomaan. Samassa yhteydessä voidaan pyytää selvitystä siitä, mihin niittojäte on käytetty. Niittojäte on varastoitava ja käsiteltävä niin, etteivät suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet vaarannu. Niittojätteestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä voi esimerkiksi kuljettaa metsään tai joutomaalle. Liitteessä on kuvattu tarkemmin niittojätteen käyttöä.
Suojavyöhykealalle ei makseta muita ympäristökorvauksia eikä myöskään luomukorvausta.
Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon toiveesta luonnonhaittakorvauksen rajoitteesta keskusteltiin tuottajien ja valtion välisten tukineuvottelujen yhteydessä ja molemmat osapuolet pitivät tätä tarpeellisena määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi aktiivituotantoon.
- Pidän suojavyöhykenurmia tilatason joustavana vesiensuojelukeinona, jolla viljelijä voi suunnata toimia ongelmallisimmille lohkoille. Näin voimme parantaa Itämeren tilaa mahdollisimman joustavasti ilman metrimittaa. Koska tarkoituksena ei ole kuitenkaan kokonaisten tilojen siirtyminen suojavyöhykkeiksi, haluamme jo tässä vaiheessa tiedottaa viljelijöille suunnitteilla olevasta muutoksesta luonnonhaittakorvaukseen, painottaa ministeri Orpo.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Risto Artjoki p. 0295 16 2286neuvotteleva virkamies Sini Wallenius, p. 0295 16 2185
Liite: Ympäristökorvauksen suojavyöhykkeet ja niittojätteen käyttö
