Suomalainen tutkimus ilmastoviisaasta maankäytöstä antaa välineitä kansainväliseen ilmastotyöhön – Hiilestä kiinni -tulokset esillä OECD-maille Pariisissa

Hiilestä kiinni –hankekokonaisuudessa on kehitetty erilaisia keinoja ohjata ilmastoviisaaseen maankäyttöön ja sovittaa yhteen eri maankäytön muotoja. Tällä viikolla kaksi keskeistä hanketta on esillä OECD-maiden kansainvälisessä päästövähennysfoorumissa Pariisissa.

OECD-maiden Inclusive Forum on Carbon Mitigation Approaches -foorumissa etsitään tehokkaita keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen tietoa ja hyviä käytäntöjä jakamalla. Tiistaina 14.11. osana ohjelmaa kuullaan tuloksia Hiilestä kiinni -hankkeista, joissa on tutkittu maankäyttöpäätösten ohjaamista ns. pehmein keinoin sekä kehitetty toimintamallia tuulivoiman, metsien käytön ja soiden ennallistamisen yhteensovittamiseen.

Tuuppaus on vaihtoehto sääntelylle ja tuille

Tuuppausta ilmastoviisaaseen maankäyttöön maa- ja metsätaloudessa (TUIMA) -tutkimushanke pyrkii vähentämään maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostamaan hiilen varastointia soveltaen tuuppaukseksi (engl. nudging) kutsuttuja tekniikoita turvemaiden viljelijöihin.

Tuuppaus tarjoaa vaihtoehtoisen ohjauskeinon sääntelylle ja tuille. Tekemällä joistakin vaihtoehdoista helpompia, ajankohtaisempia ja houkuttelevampia voidaan ihmisiä ohjata valitsemaan niitä ilman, että heidän valinnanvapauttaan rajoitetaan. Hankkeessa testattujen tuuppauskeinojen tehokkuutta tutkitaan myöhemmin kerättävän maanviljelysdatan avulla.

– Tuuppaukset näyttävät alustavien tulosten perusteella edistävän helposti toteuttavia ilmastotoimenpiteitä. Mitä merkittävämmästä toimenpiteestä on kysymys, sitä suurempi rooli jää perinteisille ohjauskeinoille, kertoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen PTT:ltä.

Yhteisellä arviointimallilla voidaan lisätä maankäytön hyväksyttävyyttä

Tuuli, metsät ja suot (LandUseZero) -tutkimushankkeessa kehitetään hiilineutraaliustavoitteita tukevaa maankäytön arvioinnin mallia tarkastelemalla samanaikaisesti tuulivoimaa, metsien käyttöä ja soiden ennallistamista.

Mallia varten hankkeessa on kehitetty yhteismitallistava menetelmä tuulienergian, metsänhoidon ja soiden käytön nettohiilihyötyjen arvioimiseksi, arvioitu eri keinojen vaikutuksia hyväksyttävyyteen ja mallinnettu näille maankäyttömuodoille soveltuvia alueita.

– Lähestymistapa on sovellettavissa myös muihin maankäyttötilanteisiin, joissa joudutaan pohtimaan monimutkaisia ja osittain ristiriitaisia tavoitteita liittyen esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, monimuotoisuuden turvaamiseen, energiantuotantoon, taloudellisiin hyötyihin ja ihmisten hyvinvointiin, näkee hankkeen vetäjä professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

Alustavien tulosten mukaan tuulivoiman melu- ja maisemavaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi jättämällä metsät peitteisiksi asutusten lähellä. Monimuotoisuus voidaan huomioida muun muassa sijoittamalla turbiinit monimuotoisuuden kannalta jo heikentyneisiin kohteisiin, ja maankäytön hyväksyttävyyttä tukisi metsänomistajille suunnattu korvausjärjestelmä.

Suomalainen tutkimus skaalattavissa maailmalle

Maankäyttösektorin ilmastotyöhön tehtiin merkittävä panostus viime hallituskaudella. 150 rahoitetusta ilmastohankkeesta viimeiset päättyvät vuoden 2024 loppuun mennessä. Erityistä hankkeissa on niiden vahva käytännönläheisyys sekä tiivis yhteistyö kohderyhmien, kuten maanviljelijöiden ja metsänomistajien kanssa.

Hankkeissa on tutkittu muun muassa maaperän ja metsien hiilensidontaa, metsätuhojen torjuntaa ja vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Teemat ovat ajankohtaisia kansainvälisesti, ja useiden hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää ilmastotyössä laajasti Suomen ulkopuolella.

Lisätietoja:

Mikko Pohjola, ohjelmapäällikkö, MMM, mikko.pohjola@gov.fi, +358 50 472 1150 (Hiilestä kiinni -kokonaisuus)
Anne Tolvanen, Luke, anne.tolvanen@luke.fi, +358295323782 (LandUseZero-hanke ja Ilmastoviisas hiilenkierto -tutkimusohjelma)
Olli-Pekka Ruuskanen, PTT, olli-pekka.ruuskanen@ptt.fi, +358406415732, (TUIMA-hanke)