Suometsien hoitoon kehitteillä kokonaiskestävä ratkaisumalli

Noin neljännes Suomen puuntuotannon metsämaasta on suometsiä. Suometsillä on tärkeä rooli myös ilmaston, monimuotoisuuden, vesistöpäästöjen ja virkistyskäytön kannalta.

Moni metsänomistaja pohtii nyt samaa kysymystä: kuinka korjata puut uudistusikään tulleesta suometsästä taloudellisesti kannattavasti ja ympäristön kannalta kokonaiskestävästi? Tähän kysymykseen vastaa osaltaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) käynnistämä Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus.

Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa rahoitetaan kymmeniä maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen.

“Metsien osalta perusajatus on, että metsätaloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita metsänomistajia. Tarkoituksemme on tuottaa toimintamalleja ja tietoa metsänomistajille sekä metsäsektorin toimijoille”, sanoo MMM:n metsäneuvos Niina Riissanen.

Suometsät kasvavat nyt yli 22 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja niistä on korjattavissa puuta kestävästi 15 miljoonaa kuutiometriä per vuosi. Suometsien hakkuissa on kuitenkin omat haasteensa. Turpeeseen on sitoutunut merkittävä määrä hiiltä ja ravinteita, jotka voivat aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vesistöjen liettymistä, jos hakkuita ei toteuteta oikealla tavalla.

Hiilestä kiinni -rahoituksen saaneessa SUO-hankkeessa valmistellaan toimintamallia, jonka avulla suometsien puut saadaan korjattua kestävästi. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Tapio Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

“Meillä on valmistumassa metsänomistajia ja metsäsektorin ammattilaisia varten paikkatietopohjainen suunnitteluväline, jolla voi arvioida puuntuotannon kannattavuuden lisäksi suometsien hoidon ja käytön ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia”, kertoo tutkimusprofessori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta.

Finér korostaa kohdekohtaisen tiedon merkitystä metsien hoidon ja käytön suunnittelussa.

“Kaikkiin tilanteisiin sopivaa pakettiratkaisua ei ole tarjolla”, sanoo Finér.

Nykytiedon valossa voidaan kuitenkin sanoa, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemailla tuottaa kokonaiskestävyyden kannalta parempia tuloksia kuin jaksottainen eli avohakkuisiin perustuva kasvatus.

“Pohjaveden pinnan hallinta suometsissä on avaintekijä. Jos jatkuvalla kasvatuksella voidaan välttää pohjaveden suuret pinnanvaihtelut ja suo-ojien kunnostus, pienenevät ilmasto- ja vesistöpäästöt”, sanoo Finér.

Suometsien kokonaisvaltaista suunnittelua pyritään tukemaan myös metsänomistajille tarjottavin kannustein.

“Metsänhoidon tukijärjestelmä uudistuu. Nykymalliset yksityisen metsänomistajan metsänhoidon tuet eli niin kutsutut Kemera-tuet ovat voimassa vuoden 2023 loppuun. Uudessa kannustejärjestelmässä ei näillä näkymin enää tuettaisi ojien kunnostusta vaan ainoastaan suometsien kokonaisvaltaista suunnittelua ja vesiensuojeluratkaisujen toteutusta”, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Riissasen mukaan suometsien hoidossa on käynnissä merkittävä muutos ja työtä on edessä valtavasti.

“Paljon kehittämistä ja keskustelua on käynnissä ja on ymmärrettävää, että se herättää myös huolta. Metsänhoito on myös sukupolvikysymys ja nyt tiedetään paljon sellaista mitä ei aikaisemmin tiedetty. Tämän vuoksi tarvitaan myös suometsäosaajakoulutusta, jota ollaan niin ikään kehittämässä”, kertoo Riissanen.

Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista.

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä laaja hanke- ja toimenpidekokonaisuus tukee maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.

Päästöjä pyritään vähentämään erityisesti suometsissä ja turvepelloilla sekä ehkäisemällä metsäkatoa. Hiilensidontaa ja -varastointia ylläpidetään ja lisätään parantamalla metsien kasvukykyä ja terveyttä sekä metsittämällä joutokäytössä olevia alueita.

Lisätietoja: 

Juuli Hilska, viestintäasiantuntija
 juuli.hilska@mmm.fi, 0295162081