Suomi korosti jäsenmaiden omaa päätösvaltaa gm-kasvien viljelyssä
Maatalousneuvostossa käsiteltiin tänään Alankomaiden aloitetta, jossa ehdotettiin, että jäsenvaltion olisi itse voitava päättää, otetaanko EU:ssa hyväksytty geenimuunneltu lajike jäsenmaan alueella viljelyyn. Suomi suhtautui hyvin myönteisesti tehtyyn aloitteeseen. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan aloite asian toteuttamiseksi on komissiolla. Asiasta ei tehty päätöksiä neuvostossa.
Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli maaliskuun kokouksessa EU:n maitomarkkinoiden huonosta tilanteesta. Suomi nosti kokouksessa esille ongelmat luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun saatavuudessa.
EU:n tuottajamaidon hinta on laskenut viime aikoina nopeasti. Heikot markkinat ovat aiheuttaneet ylijäämää. Komissio on ottanut käyttöön vientitukia sekä voin ja rasvattoman maidon interventio-ostoja. Myös EU:n Venäjän viennissä on ollut ongelmia.
Maidon maailmanmarkkinahinnat ovat olleet edelleen laskussa. Epävakaan tilanteen on aiheuttanut voimakas maidontuotannon lisäys USA:ssa, Argentiinassa ja Uudessa Seelannissa. Samaan aikaan talouskriisi on vähentänyt maidon kulutusta.
Ministeri Anttila on tyytyväinen siihen, että komissio on pyrkinyt tasapainottamaan markkinoita vientituilla ja interventio-ostoilla. Anttilan mielestä tässä markkinatilanteessa on tärkeää hyödyntää vientituki maidolle ja maitovalmisteille täysimääräisesti. Lisäksi ostettavan voin ja rasvattoman maitojauheen interventiokiintiöitä tulee kasvattaa hintatason vakauttamiseksi. Anttila korosti puheenvuorossaan, että maidon ja maitotuotteiden kulutusta EU:ssa pitää edistää entistä näkyvämmin menekinedistämiskampanjoiden avulla.
Suomi nosti kokouksessa muissa asioissa esille ongelmat luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun saatavuudessa. Vaikeat kasvuolosuhteet ja tuotantoalojen supistuminen ovat lisänneet ongelmia. Samanaikaisesti luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun sisämarkkinatuonti on ollut tarpeeseen nähden liian vähäistä.
Suomen mielestä pitäisi tarkastella luonnonmukaista tuotantoa koskevaa lainsäädäntöä ja sen toimivuutta poikkeustilanteissa. Suomi pitää tärkeänä, että tarkastellaan mahdollisuutta lisätä poikkeustilanteissa väliaikaisesti siirtymävaiheen rehun käyttöä. Suomen mielestä luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun puute EU:n markkinoilla tulee katsoa ns. hätätilanteeksi, jolloin voitaisiin väliaikaisesti sallia myös muiden kuin luonnonmukaisten rehujen käyttäminen. Muiden maiden puheenvuoroissa tuettiin Suomen ehdotusta.
Neuvosto keskusteli maaliskuun kokouksessa myös yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä maaseudulla.
Lounaalla ministerit keskustelivat taloudellisesta kriisistä maataloussektorilla. Pohdittavana oli muun muassa, mitä tulevaisuus tuo Euroopan maataloussektorille, kohteleeko kriisi sektoreita ja alueita tasapuolisesti sekä onko maatalouden tilanne pahempi kuin muilla sektoreilla. Ministerit miettivät myös yhteisen maatalouspolitiikan hoitamisen tärkeyttä talouskriisin hoitamisessa. Ministeri Anttila toi keskustelussa esille, että jatkossakin tarvitaan yhteistä maatalouspolitiikkaa tasapainottamaan markkinoiden vaikutuksia sekä turvaamaan vakaat tuottajien tulot ja kuluttajahinnat.
Anttilan mukaan kriisin vaikutukset näkyvät kuluttajien siirtymisenä halvempiin elintarvikkeisiin. Syrjäisimmillä alueilla tämä näkyy työttömyyden kasvuna. Anttila kiinnitti huomiota myös siihen, että tavoitteena tulee olla, että turvataan jokaisen markkinoilla toimijan tasapuolinen osuus elintarvikeketjun arvonlisästä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Matti Hannula, p. 040 760 5954
