Suomi kuuluu metsätiedon ja -tietojärjestelmien osalta maailman huippuihin
Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat helpottaneet viime vuosina olennaisesti metsiä koskevan tiedon käyttöä. Hyvä niin, koska metsävara-, luonto- ja muuta tietoa tarvitaan koko ajan lisää metsiä koskevan päätöksenteon ja kehitystyön tueksi.
Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja metsäteollisuustuotteiden osuus vientituloista on noin viidesosa. Metsien hoidosta ja käytöstä päättää yli 660 000 metsänomistajaa, joiden päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja toimivia palveluita. Metsät ovat lisäksi olennaisessa roolissa Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa, ja metsiä koskevalle tiedolle on myös siksi paljon tarvetta ja käyttöä.
Metsien valtakunnallista inventointia (VMI) on tehty Suomessa yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan, ja muukin metsätieto ja sen hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmät ovat maailman huippua. Metsätiedon laatu on kehittynyt viime vuosina olennaisesti laserkeilausaineistojen saatavuuden parantuessa, ja tietoa on lisäksi standardoitu, jotta sitä voidaan siirtää sujuvasti tietojärjestelmästä toiseen. Myös metsänhoidon suositukset ovat nykyään saatavissa digitaalisessa muodossa, ja metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja on muutenkin kehitetty. Esimerkiksi suuren suosion saanutta uutta joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea alusta asti sähköisesti.
– Aikaisemmin meillä oli käytössä kahdeksan eri julkaisua metsänhoidon suosituksista, nyt ne kaikki löytyvät suomeksi ja ruotsiksi digitaalisina versioina nettipalvelusta. Toimijat voivat lisäksi rajapintojen kautta hyödyntää metsänhoidon suosituksia omissa järjestelmissään. On hienoa, että suositukset pystytään nyt integroimaan eri toimijoiden toiminnanohjausjärjestelmiin ja toimijoiden maanomistajille tuottamiin palveluihin. Sitä kautta saamme ajantasaiset tiedot nopeasti ja tehokkaasti kaikkien metsäsektorin toimijoiden käyttöön, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksiköstä.
– Kehitystyön alla on tällä hetkellä useita muitakin digihankkeita, ja osa niistä on valmistumassa jo aivan lähikuukausina, Riissanen jatkaa.
Ensi vuonna valmistuvassa Metsäkeskuksen uudessa paikkatietojärjestelmässä metsä- ja luontotieto on eriytetty omiksi tietomalleikseen, mikä edistää erityisesti luontotiedon käyttöä. Kehitystyön alla on myös uusi kannustejärjestelmä METKA sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut. Valtakunnalliselle laserkeilausaineistolle ollaan lisäksi kehittämässä julkisen hallinnon yhteistä prosessointialustaa. Myös MELA-laskentajärjestelmän ja Metsään.fi-asiointipalvelun uusimiset ovat parhaillaan käynnissä.
Kehitystyössä investoidaan jatkossa muun muassa maaperätiedon kehittämiseen, lajitiedon saatavuuteen sekä maanomistajille ja muille metsäsektorin toimijoille tarkoitettuihin tietotuotteisiin ja päätöstukisovelluksiin. Myös metsien monikäyttöä tukevia palveluita edistetään. Tietojen standardointityön rinnalle on tullut lisäksi sanastotyö.
– Sanastotyön ideana on, että metsätietoon liittyvät termit määritellään yhdessä tarkasti. Se auttaa sekä keskusteluissa että tietojen siirtämisessä järjestelmästä toiseen. Ymmärrämme toisiamme huomattavasti helpommin, kun eri käsitteistä puhutaan samoilla termeillä. Esimerkkeinä tällä hetkellä haastavista termeistä voi mainita jatkuvan kasvatuksen ja eri-ikäismetsätalouden, kuvaa Riissanen.
Vielä kokonaan tekemättä, mutta sitäkin tärkeämpää on tulevaisuudessa kohdentaa resursseja teiden kuntoon ja tiestöä koskevan tiedon kehittämiseen. Myös kaavatietojen saatavuudessa on parannettavaa, ja suojelualueita koskevat tilastot olisi hyvä muuttaa paikkatietopohjaisiksi. Näihin hankkeisiin ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole ollut resursseja käytettävissä.
Kansallinen metsäneuvosto kokoontui 29.9.2021 keskustelemaan metsä- ja luontotiedon merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä niiden suhteen. Tietoja tarkasteltiin kokouksessa nimenomaan päätöksenteon tuen näkökulmasta. Kokouksessa pidettyjen esitysten esitysmateriaalit löytyvät täältä.
