Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistiedote:
Tuet turvaavat kotimaisen ruuan riittävyyden ja kehittävät maaseudun palveluja

Maa- ja metsätalousministeriö 25.3.2020 10.00
Tiedote

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2019 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. EU:n maatalouspolitiikan ja viljelijätukien keskeinen tarkoitus on taata kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille.  

Tuilla edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 85 % saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia. Kotieläintiloista 55 % saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat.

Viljelijätukien lisäksi viime vuonna maksettiin rahoitusta muun muassa investointeihin, maatilojen neuvontaan ja koulutukseen, kehittämishankkeisiin sekä maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa. Maaseudun kehittämisrahoituksella on myös rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta sekä erilaisia lähiliikuntapaikkoja ja luontoreitistöjä. Näistä palveluista hyötyvät paitsi paikalliset asukkaat myös ne, jotka mökkeilevät tai matkailevat maaseutukunnissa.

Investoinnit luovat työpaikkoja ja vaikutuksia aluetalouteen

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen (yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta). Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Maaseudun kehittämistuista rahoitetaan sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeja. Viime vuonna tätä rahoitusta maksettiin yhteensä noin 149 miljoonaa euroa, josta noin 70 % oli maatalouden investointeja ja 30 % muiden maaseudun yritysten investointeja. Tällä rahoituksella on saatu aikaan yhteensä noin 450 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä.

Varsinkin elintarvikeala on investoinut maaseudun kehittämisrahoituksella: maaseudun yritysrahoituksesta noin viidesosa on elintarvikealan pk-yritysten investointeja. Ruoka-ala eli elintarviketeollisuus yhdessä maatalouden, kaupan ja ravitsemuspalveluiden kanssa on merkittävä työllistäjä Suomessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Hämeessä ja Savossa.

Maaseudun kehittämisrahoitus on usein merkittävä tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä. Suomalaisyritykset ovat investoineet EU:n maaseuturahaston tuella esimerkiksi uusimpaan teknologiaan tai laajentaneet tuotantoaan. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. Yritykset hankintaketjuineen tuovat verotuloja alueelle. Yritysrahoituksesta 60 % kohdistuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. 

Rahoituspäätökset tehdään alueilla 

Rahoituspäätökset tehdään pääasiassa kunnissa  ja ELY-keskuksissa. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.

Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, hanketoimijat, yritykset, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Rahoituksen vaikuttavuus ulottuu yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yrittäjät ja paikalliset asukkaat.

Tuensaajia vuonna 2019 oli yhteensä 58 025. Tuensaajista noin 90 prosenttia on maatiloja.

Tiedot vuonna 2019 maksetuista tuista:

EU-tukitietojen verkkopalvelu (ei sisällä kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia)

Tiedonluovutuspyynnöt:

Ohjeet tiedonluovutuspyynnön tekemiseen

Yhteydenotot ja lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä
(tukipolitiikka ja tukien vaikuttavuus)

  • Neuvotteleva virkamies Martti Patjas, p. 029 516 2474 (viljelijätuet)
  • Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, p. 029 516 2218 (hankerahoitus)
  • Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, p. 029 516 24 70 (yritysrahoitus)
  • Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, p. 040 733 6219 (markkinatuet)

Lisätietoa Ruokavirastosta:

  • Viestintäasiantuntija Riika Isola, p. 040 714 5768
  • Viestintäasiantuntija Pia-Maria Jokipii, p. 040 167 9112

     

Suomalainen maatila -infografiikka

EU ja kansainväliset asiat Hallinnonala Maaseutu Ruoka ja maatalous