Tuotantoeläinten hyvinvointi ja yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus esillä
Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli kokouksessaan Brysselissä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista tuotemerkinnöistä ja siitä, miten kuluttajia voitaisiin nykyistä paremmin valistaa hyvinvointiin liittyvistä eläinten pitojärjestelmistä ja lainsäädännöstä. Neuvostossa vaihdettiin mielipiteitä myös yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta markkinoiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden osalta. Lounaan yhteydessä esillä oli OECD:n maatalousministerikokouksen valmistelu. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Keskustelu tuotantoeläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdoista ja kuluttajien valistamisesta käytiin puheenjohtajamaa Espanjan laatimien kysymysten pohjalta. Suurin osa jäsenvaltioista katsoi, että tuotemerkintävaihtoehtojen selvittämistä tulee jatkaa, mutta kokouksessa kuultiin myös kriittisiä näkökulmia. Osa jäsenvaltioista kyseenalaisti sen, onko tuotemerkintä paras vaihtoehto antaa kuluttajille tietoa eläinten hyvinvoinnista. Yleisesti katsottiin, että jos merkintäjärjestelmä otetaan käyttöön, tulee sovellettavan standardin ylittää EU:n minimistandardi ja järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Huoli EU:n tuotannon kilpailukyvystä ja tuottajien mahdollisuuksista investoida eläinten hyvinvoinnin parantamiseen nostettiin myös esille. Eläinten hyvinvointia osoittavia indikaattoreita tulee vielä kehittää. Moni jäsenvaltio näki, että eurooppalainen eläinten hyvinvointikeskusten verkko voisi olla merkittävä apu indikaattoreiden kehittämisessä ja kuluttajien tiedottamisessa.
Yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta on käyty keskustelua vuodesta 2006 lähtien. Esillä ovat olleet maatalouden suorat tuet, yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja maaseudun kehittämispolitiikan tulevaisuus. Neuvostossa esitettiin tausta-asiakirja maatalouspolitiikan ja -markkinoiden toimintaympäristön muuttumista sekä markkinoiden hallinnan tulevia haasteita. Neuvostossa esitettiin kantoja mm. maatalouden markkinasuuntautuneisuuden tasoon, markkinamekanismien toimintaan hintojen vaihdellessa entistä enemmän sekä mahdollisten kriisitilanteiden varalta luotavan rahoitusmekanismin tarpeellisuuteen.
Maatalous- ja kalastusneuvostossa tuotiin esille myös vilja-alan tukala markkinatilanne Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Komissio totesi seuraavansa tilannetta viljamarkkinoilla. Lisäksi kokouksessa esiteltiin Puolan esitys varustelemattomien munivien kanojen häkkien käyttöajan pidentämisestä viidellä vuodella 1.1.2017 saakka. Ehdotus ei kuitenkaan saanut tukea muilta jäsenmailta, koska se olisi asettanut tuottajat eri jäsenvaltioissa eriarvoiseen asemaan.
Belgia halusi puolestaan vähentää teurastetuille naudoille tehtävien BSE-testien määrää joko nostamalla eläinten alaikärajaa 60 kuukauteen tai säätämällä testi pakolliseksi vain ennen 1.1.2004 syntyneille naudoille. Suomen mielestä testausohjelmasta on päätettävä tieteellisin perustein, eikä sitä pitäisi muuttaa kuulematta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista. Komissio totesi, että TSE-tiekartta vuosille 2010 - 2015 esitellään näillä näkymin toukokuussa. Testausohjelma on siinä keskeisessä asemassa ja se tulee perustumaan tieteellisiin arvioihin.
Alankomaat kertoi Q-kuumeen nykytilanteesta. Q-kuume on bakteerin aiheuttaman ihmisten ja eläinten tauti, josta on muodostunut ongelma vuohitiloilla Alankomaissa.
OECD:n maatalouskomitea kokoontuu 25.-26.2.2010 ensimmäistä kertaa 12 vuoteen ministeritasolla Pariisissa. Kokouksen valmistelusta keskustellaan maatalousministerien kesken lounastapaamisen yhteydessä. Pariisin kokouksen teemana on ”elintarvike- ja maatalouspoliitikkojen globaalit haasteet ja mahdollisuudet kestävän kehityksen turvaamiseksi tulevaisuudessa”.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Matti Hannula, p. (09) 1605 2730, 040 760 5954
apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen, (09)160 53337, 050 367 1040
