Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI)

Toteuttaja

Syke

Kesto

2020-2023

Hankkeen kuvaus

Turvemaiden metsätalous kuormittaa vesistöjä. Merkittävyyttä lisäävät kuormituksen pitkäaikaisuus ja kohdistuminen pääosin herkimpiin latvavesiin, joihin kohdistuva kuormitus on muilta osin vähäistä. Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on luokiteltu yhdeksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kuormitus on voimakkainta ja pitkäaikaisinta alueilla, joilla ojien pohjamaalaji on hienoa kivennäismaa-ainesta, ja joilla ojien perkuu on ulottunut turpeen alapuoliseen kivennäismaahan saakka. Ojitusten seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa myös ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Muutokset valumavesien laadussa vaikuttavat voimakkaasti vastaanottavien vesistöjentilaan. Turpeen hajoamisen tehostuminen nostaa samalla myös ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää.

Vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää välttämällä kivennäismaan
paljastavien ojien kaivua ja perkaamalla ainoastaan puuston kasvulle välttämättömät ojat. Puuston
kasvulle sopivaksi kuivatustilaksi on arvioitu loppukesän keskimääräisillä sääolosuhteilla 30-40 cm syvyydellä oleva pohjaveden pinnan taso, jolloin puusto ei kärsi liiasta kosteudesta ja hapettomista olosuhteista. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää perusteet puuston kasvulle riittävän ojasyvyyden määrittämiseen ja kohdekohtaisesti soveltuvien ojasyvyyksien toteuttamiseen, jotta vesistökuormitusta voidaan vähentää ja kasvihuonekaasujen vapautumista hillitä. Hankkeen toisena tavoitteena on edistää käytännön toimijoiden osaamista tehokkaimmiksi todettujen vesiensuojelumenetelmien hyödyntämisessä.

Loppuraportti

Hankkeen loppuraportti

Lisätietoja

Mirkka Visuri, Tutkija, mirkka.visuri@ymparisto.fi