Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Työryhmä: Elintarvikemarkkinavaltuutetulle sovittelijan rooli ja huomautusoikeus

Maa- ja metsätalousministeriö
31.1.2018 15.24
Tiedote

Elintarvikemarkkinalakityöryhmä esittää, että Suomeen perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Hyvien kauppatapojen varmistamiseksi työryhmä päätyi markkinaosapuolia kuultuaan esittämään myös velvoitetta tehdä maataloustuotteiden ostosopimukset kirjallisesti ja valtuutetulle mahdollisuutta antaa huomautus tai julkinen varoitus, jos sopimuskäytäntöjä ei noudateta.

Maa- ja metsätalousministeriön syyskuussa 2017 asettama elintarvikemarkkinalakityöryhmä selvitti elintarvikemarkkinoiden toimivuutta koskevan lainsäädännön tarvetta ja sen hallinnollisia vaikutuksia. Hankkeen aikana kuultiin myös itse markkinaosapuolten näkemyksiä erillisen lainsäädännön tarpeellisuudesta.

Työryhmä esittää, että vuoden 2019 alusta alkaen uuden Ruokaviraston yhteydessä aloittaa työnsä elintarvikemarkkinavaltuutettu, jonka tehtäväksi tulee neuvoa, seurata ja valvoa elintarvikeketjun toimintaa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin. Elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi myös hakea uhkasakolla tehostetun kiellon määräämistä markkinaoikeudelta, jos kyse on kohtuuttomista sopimusehdoista tai sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Lisäksi työryhmä esittää, että maataloustuotteiden ostosopimukset tulisi tehdä pääsääntöisesti aina kirjallisesti. Sopimusten tulisi myös sisältää tietyt minimiehdot, kuten tieto hinnasta tai sen määräytymisperusteesta sekä tavaran määrästä, laadusta ja toimituksen ajankohdasta. Vaatimusta sovellettaisiin sopimuksiin, joita tuottaja tekee keskisuurten tai sitä suurempien yritysten kanssa maataloustuotteiden myynnistä.

– Toimijoiden käsitykset lainsäädännön tarpeellisuudesta poikkesivat toisistaan. Työryhmän varsinaisten jäsenten yksimielisellä päätöksellä päädyimme esittämään elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustamista, koska tällöin elintarvikeketjun ongelmiin ja epäreiluiksi koettuihin käytäntöihin pystytään aidosti puuttumaan, kertoo työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Toistaiseksi ainakin 20 EU:n jäsenvaltiota on jo tehnyt kansallista lainsäädäntöä elintarvikeketjun sopimuskäytännöistä ja hyvien kauppatapojen vastaisista menettelyistä. Nyt esitetyt toimenpiteet eivät siis ole mikään poikkeus EU:n yhteismarkkinoilla.

Työryhmän asiantuntijajäsenistä Maataloustuottajien keskusliitto ja  Svenska Landtbruksproducenternas Centralförbund olisivat halunneet lakiin esitettyä tiukemmat vaatimukset ja seuraamukset. Elintarviketeollisuusliitto ja Päivittäistavarakauppa ry puolestaan olisivat halunneet jatkaa itsesääntelyä ja vastustivat lakia. Myöskään Matkailu- ja ravitsemuspalvelut MaRa ei pitänyt lakia tarpeellisena. *

Maa- ja metsätalousministeriön nimeämän työryhmän toimeksiannon taustalla oli kotimaisissa ja EU:n tasolla tehdyissä selvityksissä todettu tuottajien heikko markkina-asema. Myös eduskunta edellytti kesällä 2017 Ruoka2030 ruokapoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa, että ruokamarkkinoiden toimivuutta ja tasapuolisuutta tulisi edistää tarvittaessa lainsäädännöllisin toimenpitein.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 775 6060, minna-mari.kaila(at)mmm.fi

* Tiedotetta on tarkennettu 1.2.2018 jäsenten toisistaan poikkeavien kantojen osalta.

Ruoka ja maatalous