Uusi eläinlääkintähuoltolaki täsmentää kuntien velvoitteita eläinlääkäripalvelujen järjestämisessä
Hallitus esittää nykyisen eläinlääkintähuoltolain kumoamista ja lain korvaamista uudella. Eläinlääkintähuoltolain tarkoituksena on turvata perustasoisten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta keskeisten eläinlääkäripalvelujen saatavuus koko maassa. Kunnilla on lain nojalla tällaisten palveluiden järjestämisvelvoite. Kunnat järjestävät muutamia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta eläinlääkäripalveluja yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla.
Uudistuksessa kuntien velvoitteita eläinlääkäripalvelujen järjestämisessä tarkennettaisiin luetteloimalla järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut. Luetteloon on sisällytetty vain sellaisia palveluita, joita kunnat käytännössä järjestävät jo nykyisen lain nojalla.
Täsmällisempi luettelo kunnille lakisääteisistä tehtävistä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi kuntalain ja kilpailulain säännösten soveltamisen kannalta, koska kunnat tuottavat nykyisin palvelut yhtiöittämättä. Lakiehdotus mahdollistaa nykyisenkaltaisen pääosin virkasuhteisten eläinlääkäreiden varaan rakentuvan eläinlääkintähuoltojärjestelmän jatkuvuuden.
Uudessa laissa esitetään myös muutoksia kuntien perimiin asiakasmaksuihin. Nykyisen lain nojalla kunnat voivat periä asiakkailta maksuja vastaanottotiloista, välineistä ja avustavan henkilökunnan palkkauksesta. Uudella lailla annettaisiin kunnille oikeus periä asiakasmaksuja myös muista vastaanotolla tarjottavien palveluiden tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista, kuten eläinlääkärin palkkauksesta. Asiakasmaksujen tulisi kuitenkin olla käyttäjien kannalta kohtuullisia. Jos kunta tuottaisi muita kuin lakisääteisiä eläinlääkäripalveluja kilpailutilanteessa, palvelut tulisi hinnoitella markkinaperusteisesti kuntalain ja kilpailulain edellyttämällä tavalla.
Uudessa laissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta siirtyä koko maassa järjestelmään, jossa vain kunta perii asiakasmaksuja ja luovutaan nykyisestä kunnaneläinlääkärien palkkiojärjestelmästä.
Kunnat voisivat edelleen järjestää eläinlääkäripalvelut myös tekemällä yksityisen eläinlääkäripalvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelujen tuottamisesta.
Laissa esitetään myös Helsingin yliopiston Yliopistollisen eläinsairaalan palveluille lakisääteinen julkisten palvelujen asema. Tavoitteena on turvata eläinsairaalan nykyinen rooli eläinlääkäripalvelujen tuottajana sen toiminta-alueella. Palvelutuotanto on tärkeä opetus- ja tutkimustoiminnan edellyttämän potilasaineksen saannin kannalta. Palvelut rahoitettaisiin asiakasmaksujen lisäksi kuntakorvauksilla.
Eläinlääkintähuoltolaissa säädetään myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä kunnissa sekä yksityisistä eläinlääkäripalveluista. Näihin säännöksiin esitetään vain vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen tervehtii ilolla uudistusta. ”Peruseläinlääkäripalvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa on keskeistä eläinten hyvinvoinnin turvaamiselle. Peruseläinlääkäripalveluilla turvataan myös kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto”, Kurvinen toteaa.
”Yksityisten eläinlääkäripalvelujen lisääntynyt tarjonta on tervetullutta. Se keskittyy kuitenkin sellaisiin palveluihin, alueisiin ja vuorokauden aikoihin, joilla on edellytyksiä taloudellisesti kannattavaan toimintaan, ja siten sillä ei voida korvata julkisia eläinlääkäripalveluja.”
Kurvisen mielestä eläinlääkäripalvelujen saatavuus edellyttää myös panostamista eläinlääkärien koulutukseen. ”Turvaamalla Helsingin yliopiston eläinsairaalan toiminta ja potilasmateriaali lainsäädännöllä varmistetaan, että jatkossakin uudet eläinlääkärit osaavat jo valmistuessaan hoitaa eläimiä myös käytännössä”, Kurvinen sanoo.
Lisätietoja:
Kajsa Hakulin, neuvotteleva virkamies, puh. 0295162361, kajsa.hakulin (at) gov.fi
Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos, puh. 0295162244, johanna.wallius (at) gov.fi
