Uutta tietoa pölyttäjistä: Suomessa ei ole havaittu laajamittaista vähenemistä

Tuoreessa raportissa on uutta tietoa noin 300 pölyttäjälajin esiintyvyyden muutoksista Suomessa. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää pölyttäjien vähenemistä. Neljä vuotta toiminut kimalaisseuranta on kiinnostanut kansalaisia suuresti. Pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.

Suomen ympäristökeskuksen Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa -hankkeen (PÖLYHYÖTY) loppuraportti täydentää merkittävästi tietämystä maamme pölyttäjien tilasta ja pölytyspalvelun maataloudelle tuomasta taloudellisesta hyödystä.

Hankkeen tuloksia käytettiin viime keväänä valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian sekä sen taustaselvityksen pohjatietoina. Hanke on tuottanut monenlaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Pölyttäjäryhmien kannanmuutoksia selvitettiin kokoamalla havaintoja pölyttäjien esiintymisestä viimeisen sadan vuoden aikana. Mesipistiäisten, kukkakärpästen ja sarvijäärien osalta tuotettiin tietoa noin 300 lajin esiintyvyyden muutoksista. Muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä tarkastellusta aikajänteestä riippumatta. Kaikissa ryhmissä valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana, ja harvinaistuneita sekä yleistyneitä lajeja oli jokseenkin yhtä paljon.

”Taantumista havaittiin enemmän pohjoisilla pölyttäjälajeilla, kun taas monet eteläiset lajit ovat yleistyneet”, toteaa Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Susu Rytteri.

Valtaosaa uhanalaisien lajien kannankehitystä ei pystytty arvioimaan, sillä niistä on tehty liian vähän havaintoja.

Pilotoinnista hyvä pohja pysyvälle kimalaisseurannalle

Pölyttäjien yksilörunsauden muutoksista ei ole kattavaa tietoa päivä- ja yöperhosia lukuun ottamatta. Päivä- ja yöperhosten seurantojen perusteella niiden keskimääräinen runsaus on lievästi vähentynyt viimeisten 20–30 vuoden aikana. Kokonaisuutena eri pölyttäjäryhmistä saadut tulokset viittaavat siihen, että Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä 2000-luvulla, kuten Keski-Euroopassa.

Hankkeessa testattiin kansalaishavainnointiin perustuvaa kimalaisseurantaa. Tämä onnistui yli odotusten, sillä seurantaan saatiin jo aloitusvuotena 70 havaintopaikkaa. Seurannan menetelmä osoittautui kohtalaisen helpoksi omaksua vähäisilläkin pohjatiedoilla. Havaintoja on voinut kirjata myös lajitasoa karkeammin määritettynä – joko lajiryhmän tasolla, vai tarvittaessa vain yleensä kimalaisena. Näin kynnys seurantaan osallistumiseen pysyi riittävän matalana. Suomessa on kaikkiaan 37 kimalaislajia.

(Artikkeli muokattu Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteesta).