Vaelluskalat-kärkihanke etenee toivottuun suuntaan
Vaelluskalat on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi ja sen avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Käytännön toimenpiteitä on käynnistetty kalatiestrategian kärkikohteista valituissa pilottikohteissa muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Pielisjoella, Lieksanjoella, Kymijoella sekä Mustionjoella.
Vaelluskalat on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi ja sen avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Käytännön toimenpiteitä on käynnistetty kalatiestrategian kärkikohteista valituissa pilottikohteissa muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Pielisjoella, Lieksanjoella, Kymijoella sekä Mustionjoella.
Hankkeen tavoitteena on vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen pilottikohteissa, kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen. Samalla edistetään kalastusmatkailua, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hankkeen puoliväli on ylitetty ja tulevaisuus näyttää lupaavalta.
– Hankesuunnittelu- ja valmistelu on edennyt hyvin ja hankkeelle on ollut toivottua tilausta. Kärkihanke on sysännyt yhteistä tahtotilaa eteenpäin, mikä on merkittävää tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Pilottikohteet – Iijoen alue ja Saimaan järvilohi
Pilottikohteet on tunnistettu kansallisessa kalatiestrategiassa merkittäviksi vesistökohteiksi, joissa vaelluskalakantojen elvyttämistoimien tehostaminen on sekä kalataloudellisesti että lajin tai kannan suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Iijoki on yksi keskeisimmistä pilottikohteista. Iijoen 4,3 miljoonan euron kärkihankekokonaisuus toteutetaan vuosina 2017–2019.
– Teimme kesäkuussa lohien ja meritaimenien pienpoikasistutuksia joen keskiosilla. Raasakan vanhassa uomassa seuraamme kalojen liikkumista alueella. Lisäksi loppuvuodesta tehdään smolttien alasvaellusrakenteeseen liittyvää kartoitustyötä, sanoo Iijoen vaelluskalakärkihankkeen projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Iijoen hankkeen rahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, PVO-Vesivoima Oy, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iijoen vesistön kalastusalue.
Toinen keskeinen hanke on Saimaan järvilohen elvyttäminen. Saimaassa elää kolme uhanalaista kalalajia, joista äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun Saimaan järvilohen kantaa on pidetty yllä laitosviljelyllä. Laitoksessa kasvatettuja poikasia on istutettu vanhoihin kutujokiin. Niistä poikaset ovat lähteneet järvivaellukselle, ja sukukypsinä osa on palannut jokeen yrittämään kutua. Nyt järvilohikantaa elvytetään myös hallituksen vaelluskalakärkihankkeen tuella muun muassa kunnostamalla järvilohelle soveltuvia lisääntymis- ja poikasalueita.
Yhteistyö ja jatkuvuus keskiössä
Kärkihankerahoitusta vaelluskalakantojen elvyttämiseen on varattu yhteensä seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Valtion tuki toimii strategisena vipurahoituksena, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joilla on jatkuvuutta ja vahva alueellinen sitoutuneisuus.
Lauantaina 26.8. vihitty Montan lohikalojen ylisiirtolaite on hyvä esimerkki alueellisen vesivoimayhtiön oma-aloitteisuudesta. Kalojen ylisiirtolaite on rakennettu yhteistyössä Fortumin, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kiinniottolaitteen avulla pyritään vahvistamaan Oulujoen vähäistä lohikantaa, siirtämällä kaloja patojen yli lisääntymisalueille.
Hankkeiden rahoitukset ovat toteutuessaan niin mittavia, että muun muassa alueellisten yritysten ja toimijoiden rooli on merkittävä. Kärkihankkeen yhtenä suurimpana haasteena näyttäytyy rahoitus ja sen suunnittelu sekä muun muassa luvanhaun vaatimat pitkähköt valmisteluajat.
Pilottihankkeiden vauhdittamisen rinnalla työtä vaelluskalakantojen hyväksi jatketaan useissa muissa vesistöissä kunnostamalla lisääntymis- ja poikasalueita sekä poistamalla vaellusesteitä. Vaelluskalojen elvyttämistä edistetään muun muassa erilaisilla yhteisrahoitteisilla T&K -rahoitustuilla sekä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksissa.
