Valtiovallan tavoitteet metsälainsäädännön uudistamisessa

Minulla on ilo tuoda tähän tilaisuuteen valtiovallan terveiset metsälainsäädännön uudistamiskeskusteluun. Odotan mielenkiinnolla myös metsänomistajien ja teollisuuden edustajien sekä eri asiantuntijoiden näkemyksiä metsälainsäädännön uudistamisesta.

Metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella tarkoitetaan sitä kattavaa työtä, jota parhaillaan tehdään maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhdessä sidosryhmien kanssa. Lakien valmistelutyö on ollut osallistavaa, jotta metsäalan sisäiset kehittämisen tarpeet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla sovitettua yhteen muiden yhteiskunnallisten tarpeiden kanssa. Metsäalalla on Suomessa erityinen painoarvo, eikä metsäalan merkitys uusiutuvista luonnonvaroista saatavien hyötyjen tuottajana ja jalostajana varmasti vähene tulevaisuudessa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan valmisteilla muun muassa metsälain, metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain, metsähallituslain ja metsätuholain uudistukset. Lisäksi eduskunta hyväksyi keväällä uuden puutavaran mittauksesta annetun lain. Valmistelemme myös muutoksia metsätalouden tukipolitiikkaan. Metsälainsäädännön kokonaisuudistus on mittava ponnistus koko hallinnonalalle ja muutokset vaikuttavat laajasti erityisesti metsänomistajiin ja alan toimijoihin. Kokonaisuudistus on tarpeen ja sen toteuttaminen on kirjattu myös pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan, että uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla, jonka seurauksena puun saatavuutta parannetaan.

Hallitusohjelma antaa hyvät askelmerkit lainsäädännön kehittämiselle. Metsäalaa tulee uudistaa, jotta pysymme muuttuvan maailman mukana. Alan uudistaminen ja sen monipuolistaminen on erityisen tärkeää, koska metsäteollisuutta koskeva rakennemuutos jatkuu. Hyvänä esimerkkinä rakennemuutoksesta on tiettyjen paperilaatujen kysynnän rakenteellinen väheneminen suomalaisen teollisuuden päämarkkina-alueilla. Lisäksi Euroopan talousvaikeudet ovat heijastuneet osaltaan tuotteiden kysyntään. Metsäteollisuudesta muutokset vaikuttavat suoraan myös metsänomistajiin ja metsätalouteen. Toisaalta vaikka perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutos nähdään usein negatiivisena, haluan korostaa, että kansalliset ja kansainväliset muutostrendit tarjoavat pitkällä tähtäimellä varmasti myös suuria mahdollisuuksia metsäalalle ja puun käytölle, joista vain osa on vielä edes tunnistettu.

Metsäala on lähtenyt tarmokkaasti viimeisten vuosien aikana mukaan muutokseen. Harva meistä olisi esimerkiksi 1990-luvulla osannut ennustaa, että suomalaiset yritykset alkaisivat valmistaa nestemäisiä biopolttoaineita puusta tai että monet kaupungeistamme lämpenevät energiapuulla. Nämä investoinnit puun käyttöön vahvistavat myös puun kysyntää, mutta uusien investointien houkutteluun tulee edelleen panostaa. Suomalaisen puuta jalostavan teollisuuden menestyminen on myös metsänomistajan etu. Toimiva puumarkkina parantaa investointiedellytyksiä ja metsätalouden hyvä kannattavuus ja metsänomistajien aktiivisuus puolestaan edistävät markkinoiden toimintaa. Puumarkkinan toimivuutta edistää myös esimerkiksi yritysmäinen metsänomistus. Metsät tuottavat jatkossa raaka-ainetta yhä monipuolisemmalle teollisuudelle. Puuraaka-ainetta käytetään perinteisen metsäteollisuuden ohella energia- ja kemian teollisuudessa.

Valtion metsäpolitiikan tavoitteena on lainsäädäntöhankkeilla parantaa alan toimintamahdollisuuk-sia, jotta alan toimijoilla olisi paremmat edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja metsätalou-teen. Tavoitteenamme on nimenomaan metsätalouden kannattavuuden ja alan yritysten kasvun edis-täminen ja yleisesti koko arvoketjun kehittäminen. Sitä kautta hyötyä syntyy koko yhteiskunnalle.

Useat valmisteilla olevat lakihankkeet antavat metsänomistajille nykyistä enemmän valinnanvapautta ja vaihtoehtoja, mutta myös vastuuta. Siten toivomme, että metsänomistajat olisivat vielä nykyistä kiinnostuneempia metsien hoidosta ja hoitaisivat aktiivisesti metsäomaisuuttaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Uusien vaihtoehtojen tarjoaminen nykyisten rinnalle on myös tärkeää, koska tulevaisuuden ennustaminen on nykyisin vielä vaikeampaa mitä se oli aikaisemmin. Lainsäädännöllä ei ole perusteltua ohjata toimintaa yksityiskohtaisesti, sillä tulevaisuuden tarpeet ja olosuhteet todennäköisesti ovat hyvin erilaisia kuin nykyisin.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että muutokseen vastaaminen vaatii toimia sekä valtiovallalta, met-sänomistajilta että elinkeinoelämältä. Yritykset tekevät itsenäisesti päätöksensä investoinneista ja metsien käsittelyn liittyvät päätökset kuuluvat ensisijaisesti metsänomistajille. Valtiovallan rooliin ja politiikkaan kuuluu ensisijaisesti edellytysten luominen ja toiminnan kestävyyden turvaaminen.

Maa- ja metsätalousministeriössä keskitytään metsätalouden kannattavuuden edistämiseen unohta-matta metsien taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Metsätalous muodostaa pohjan ja varmistaa hyvälaatuisen raaka-aineen hankinnan puuta jalostavien yritysten tarpeisiin. Metsäalalle on tärkeää kilpailukykyisten toimintaedellytysten luominen ja ylläpitäminen, jotta uudenlaista biotaloutta voi syntyä Suomeen. Tarvitaan uusia tuotteita ja palveluita. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että nykyisin valtaosa puuta käyttävän teollisuuden tuotannosta on niin sanottuja perintei-siä tuotteita.

Metsänhoitoyhdistyslain ja metsälain muutokset ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia. Näitä lakiuudistuksia yhdistävänä tekijänä on se, että muutoksissa pyritään vähentämään säätelyä siltä osin kun sitä ei enää nähdä tarpeellisena. Toimintaedellytysten paraneminen perustuu osittain sii-hen, että valtion roolia sekä lakien rajoitteita ja velvoitteita tarkastellaan uudelleen. Yhä vahvemmin luotetaan metsänomistajien omaan kykyyn harjoittaa vastuullista ja kannattavaa metsätaloutta. Metsänhoitoyhdistyksistä annettu lain muutosehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Metsä-lakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi näinä viikkoina. Toivotan teille kaikille erinomaista metsäistä iltapäivää

Metsälain uudistus vähentäisi toteutuessaan metsälain yksityiskohtaista säätelyä ja lisäisi näin metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Keskeinen tavoite on siis ottaa nykyistä paremmin huomioon metsänomistajien monipuoliset tavoitteet, luoda nykyistä parempia edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ja edistää luonnon monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla. Nämä muutokset vastaavat myös yleisemmin yhteiskunnan tarpeisiin. Koko toimiala on voimakkaassa muutoksessa ja lakisääteistä yksityiskohtaista säätelyä on syytä vähentää. Maa- ja metsätalousministeriö myös luottaa suomalaiseen metsänomistajaan oman metsäomaisuutensa hoidossa. Metsälailla ei pidä antaa liian yksityiskohtaisia ohjeita tai rajoitteita elinkeinonharjoittajille. Nyt tarvitaan myös tilaa uusille toimintamalleille alan kehittämiseksi. Toki on muistettava, että metsälaki tulee asettamaan selkeät rajat, jotta metsätalouden kestävyys voidaan turvata. Huolehdimme myös siitä, että metsänomistajien oikeusturvaa lakiuudistuksessa parannetaan ja lakia ja sen velvoitteita selkiytetään.

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajan valinnanvapautta omassa yhdistystoiminnassaan ja edunvalvonnassaan. Metsänomistajan näkökulmasta keskeinen nykyjärjestelmän ongelma on ollut se, että metsänhoitomaksusta vapautumisen edellytyksistä säädetään tarkasti ja siitä vapautuminen on ollut vaikeaa. Vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut tarvetta metsänhoitoyhdistykseltä saataville palveluille, eikä hän olisi halunnut olla yhdistyksen jäsen, maksusta vapautuminen on ollut vaativan ja myös kalliin prosessin takana. Itse asiassa niiltä metsänomistajilta, jotka eivät ole halunneet maksaa metsänhoitomaksua, on metsänhoidon tasovaatimus ollut selvästi kovempi kuin muilla. Tätä menettelyä on vaikea perustella yhteisölle, jonka tarkoituksena on edistää metsänomistajien etua.

Uudistus tulee varmistamaan tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Lisäksi uskon, että muutos aktivoi kaikkia palveluntarjoajia ja lisää heidän kontaktejaan ja palvelujen markkinointia metsänomistajien kilpailun lisääntyessä. Siitä hyötyvät ensisijaisesti metsänomistajat. Siten myös edistetään metsänhoitotöiden tarjontaa ja hyvää metsien hoitoa. Toivottavasti toimijat pitävät jatkossa metsänomistajiin aikaisempaa tiiviimpää yhteyttä ja markkinoivat omia palvelujaan.

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että metsälainsäädäntöön ollaan tekemässä merkittäviä muutoksia metsäalan kehittämiseksi. Toivon, että nämä muutokset aikanaan johtavat siihen, että puunkäyttö lisääntyy maassamme ja metsätalous on kannattavaa myös tuleville metsänomistajille. Meillä kai-killa on paljon tehtävää siinä, että metsien mahdollisuudet voidaan toteuttaa ja että metsiin perustuvaa biotaloutta voidaan kehittää nykyisestä.