Hyppää sisältöön
Media

Viherryttämistuen ehtoihin useita muutoksia

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 1.2.2018 12.29
Tiedote

Hallitus hyväksyi tänään asetusmuutoksen, jolla toimeenpannaan EU-säädöksistä aiheutuvia muutoksia viherryttämistukeen vuodelle 2018. Osa EU-säädösten muutoksista on suoraan sellaisenaan Suomessa toimeenpantavia.

Vuodesta 2018 alkaen viherryttämistuen ekologisen alan kesannoilla ja typensitojakasvialoilla ei saa käyttää rikkaruohojen, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan tarkoitettuja aineita eikä myöskään kasvunsääteitä ja peittausaineita tiettyinä ajanjaksoina. Suomi yhdessä monen muun maan kanssa ei pitänyt kasvinsuojeluaineiden käyttökieltoa hyvänä asiana, mutta Euroopan unionin jäsenmaista ei löytynyt määräenemmistöä esitystä vastaan. Suomen kielteiseen kantaan vaikutti erityisesti tavoite kasvattaa valkuaisomavaraisuutta. Kiellon odotetaan vähentävän viljelijöiden kiinnostusta kylvää typensitojakasveja, kuten hernettä, ekologiselle alalle.

”Nyt hyväksytty asetus on malliesimerkki epäonnistuneesta EU-sääntelystä, jota Suomi joutuu panemaan toimeen. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on tärkeä osa maatalouspolitiikan tavoitteita, mutta sitä ei tulisi tehdä valkuaiskasviviljelyn kustannuksella”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hänen mukaansa mukaan muutos on räikeässä ristiriidassa Suomen valkuaisomavaraisuuden nostotavoitteen kanssa. ”EU-päätöksenteon aikana Suomi teki parhaansa, mutta emme löytäneet riittävästi jäsenmaita vastustamaan kieltoa. Vuoden 2020 jälkeen uudistuvan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan valmistelun on onnistuttava siten, ettei tällaista valkuaisomavaraisuuden lisäämistavoitteelle haitallista sääntelyä pääse syntymään”, toteaa ministeri Leppä. 

Ekologiseksi alaksi ilmoitettavilla typensitojakasvien aloilla kasvinsuojeluaineiden käyttö on kiellettyä ajanjaksolla, joka alkaa kasvin kylvöstä ja päättyy 31. elokuuta. Jos sato korjataan tämän jälkeen, kielto päättyy vasta, kun sato on korjattu. Jos typensitojakasvi on kylvetty edeltävänä vuonna, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaa 1. tammikuuta.

Ekologisen alan kesannolla kasvinsuojeluaineiden käyttö on kiellettyä kesantokauden ajan eli 1.1.–15.8. Maataloustukien niin sanottujen täydentävien ehtojen perusteella myös muilla kesannoilla kuin ekologisen alan kesannoilla kasvinsuojeluaineiden käyttö on mahdollista vain rajoitetusti rikkakasvien ja vieraslajien torjunnassa. Nämä täydentävien ehtojen rajoitukset ovat voimassa ekologisen alan kesannoilla kesantokauden jälkeenkin.  

EU-säädöksen muutoksella on lisäksi tarkennettu ekologisen alan kesantojen maataloustuotantokieltoa. Tämän vuoksi viherkesanto ei voi olla kylvetty yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla. Muutos koskee kaikkia viherkesannon riista- ja maisemakasviksi tukihakemuksella ilmoitettavia aloja huolimatta siitä, onko ala ilmoitettu ekologiseksi alaksi vai ei.

EU:n asetusmuutos sisältää myös lievennyksiä. Ekologiseksi alaksi voidaan hyväksyä typensitojakasvien ja muiden kasvilajien seoskasvustot, joissa typensitojakasvit ovat enemmistönä. Edellytyksenä on, että ekologisen alan typensitojakasveiksi hyväksyttyjen kasvien osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Lisäksi ekologisen alan lyhytkiertoisen energiapuun painokerroin nousee 0,3:sta 0,5:een ja typensitojakasvien 0,7:sta 1,0:aan. Tämä merkitsee sitä, että yksi hehtaari lyhytkiertoista energiapuuta lasketaan ekologisen alan velvoitteen laskennassa 0,5 hehtaariksi. Sen sijaan typensitojakasvin yksi hehtaari vastaa yhtä hehtaaria ekologista alaa.

Velvoite ilmoittaa viisi prosenttia peltoa ekologiseksi alaksi on Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnassa tietyin poikkeuksin maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa.

Viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen velvoite lievenee: vierekkäin sijaitsevien kasvilajien pienet alle 0,05 hehtaarin alat voi ilmoittaa yhtenä seoskasvustona. Tällöin jokaista pientä alaa ei tarvitse tukihaussa ilmoittaa ja piirtää peltolohkokartalle erikseen. Lisäksi spelttivehnä lasketaan viljelyn monipuolistamisessa eri kasviksi kuin vehnä.

Lievennystä on tullut myös viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimuksiin tiloille, joilla on nurmea, kesantoa tai palkokasvien alaa yhteensä yli 75 prosenttia. Aiemmin näillä tiloilla tuli noudattaa viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimusta, jos tilalla oli yli 30 hehtaaria peltomaata muussa käytössä kuin nurmella tai kesannolla. Tämä 30 hehtaarin raja on poistunut. Lisäksi 75 prosentin poikkeusta laskettaessa huomioon otetaan viljelyn monipuolistamisessa myös palkokasvien ala. Näin on menetelty jo aiemmin ekologisessa alassa.

Lisäksi valtioneuvoston asetusmuutoksella säädettiin viherryttämistuen ja nuorten viljelijöiden tuen arvioidut tukitasot vuodelle 2018.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori (maa- ja metsätalousministeriö), p. 0295 162 207, sähköposti pia.lehmusvuori@mmm.fi

vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska (maa- ja metsätalousministeriö), p. 0295 162 248, sähköposti suvi.ruuska@mmm.fi

ylitarkastaja Mirka Holmen (toimeenpano, Maaseutuvirasto), p. 0295 312 501, sähköposti mirka.holmen@mavi.fi