Paikkatietoalusta-hanke on vasta alkusoittoa
Yhteistyössä kohti valtakunnallisesti yhtenäistä ja laadukasta paikkatietoa

Yhtenäisen ja yhteentoimivan paikkatiedon avulla voidaan parantaa julkisen hallinnon sähköisiä palveluita, edistää ja tehdä läpinäkyvämmäksi tietopohjaista päätöksentekoa sekä säästää kustannuksia julkisessa hallinnossa. Laadukas valtakunnallinen paikkatieto tehostaa myös yritysten toimintaa.

Eduskunnan hyväksymässä paikkatietopoliittisessa selonteossa on asetettu tavoitteeksi maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi. Paikkatietoalusta-hanke on viemässä meitä kohti tätä tavoitetta.

Yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemillä tarkoitetaan tieto-, palvelu- ja yhteistyökokonaisuutta, jonka puitteissa paikkatietoa voidaan kerätä, hallita, jakaa ja käyttää tehokkaasti. Se tukee erilaisten sovellusalakohtaisen ratkaisujen toteuttamista. Ekosysteemiä kehitetään Paikkatietoalusta-hankkeessa, joka on maa- ja metsätalousministeriön koordinoima Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke. Hankkeessa luodaan edellytyksiä valtion ja sen aluehallinnon, maakuntien ja kuntien paikkatietojen yhtenäistämiselle. Yhtenäistäminen tehdään yhteiskehittämisenä, yhteisten työkalujen ja palvelujen avulla.

Kohti kolmiulotteista rakennustietoa ja digitaalista kaavoitusta

Pisimmällä hankkeen työ on rakennuksia ja rakenteita koskevan peruspaikkatiedon osalta. Valmistumassa on julkishallinnon suositus, joka ohjaa paikkatiedon mallinnuksen yhteentoimivaksi kuntien ja valtion tietovarantojen välillä. Yhtenä merkittävänä uutena ominaisuutena on tuki kolmiulotteisille (3D) tiedoille rakennusten ja rakenteiden osalta. Määrittelyt paikkatietokohteiden kuvaamiselle ja muodostamiselle tehdään rakennusten lisäksi myös osoitteille, liikenneverkolle, vesistöille ja maastokohteille. Yhteistä näille teemoille on,  että tietoa tuottaa useampi taho, ja yhteisillä määrittelyillä nämä tiedot saadaan paremmin käyttöön. Myös tarkemmat metsätiedot saadaan nyt vihdoin kartalle. Paikkatietojen määritykset viedään tiedonhallinnan kehittämisessä yleisesti käytettyyn suomi.fi -yhteentoimivuusalustaan, mikä muodostaa pohjan tietojen yhtenäisille määrittelyille.

- 3D-rakennustietojen hallinta mahdollistaa yhteiskunnassa esimerkiksi koko ajan kasvaville datamäärille olennaisten 5G-verkkojen paremman suunnittelun sekä uudenlaiset visualisoinnit, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunki- ja taajamasuunnittelussa, kertoo Paikkatietoalustan hankepäällikkö Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.

Kansalaisille Paikkatietoalusta-hankkeessa tehtävä työ konkretisoituu lähivuosien aikana esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen kytkeytyvän kaavoituksen digitalisaation myötä. Uudistus tähtää siihen, että nykymuotoisesta, asiakirjaprosessiin luodusta kaavoituksesta luovutaan, ja yhtenäisen tietomallin avulla kaavat voidaan laatia ja käsitellä digitaalisesti paikkatietopohjaisina. Paikkatietopohjaisuus mahdollistaa kaavatiedon koneluettavuuden, jolloin esimerkiksi eri kaavavaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja visualisointi on nykyistä vaivattomampaa, myös yli kuntarajojen. Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa digitaalisen kaavan kokeilu on tällä hetkellä käynnissä viidessä kunnassa.

Kustannussäästöä ja tehoa palveluiden avulla

Paikkatietoalusta-hankkeessa rakennetaan tukipalveluita, jotka tarjoavat kunnille ja muille paikkatiedon tuottajille mahdollisuuden tiedon laadun parantamiseen ja yhtenäistämiseen. Kunnat voivat jo laatutestata rakennusten tietoja ja syksyllä mahdollistuu osoitteiden testaaminen. Maakuntakaavojen laatua on jo nyt testattu palvelun avulla. Palveluita on jo käytössä beta-versioina, ja lisää julkaistaan kevään ja kesän aikana. Yksi konkreettinen, jo kokeiltavissa oleva palvelu on älykäs hakupalvelu. Hakutoiminnon avulla paikkatiedon hyödyntäjät voivat etsiä ja löytää paikkatietoaineistoja aiempaa helpommin. Aineistojen löydettävyyttä on parannettu myös niin, että internetin hakukoneet löytävät ja tarjoavat niitä hakijalle.

Paikkatietoalusta-hanke helpottaa myös satelliittikuvien saatavuutta tuottamalla prosessin, jonka avulla Euroopan unionin rahoittamien Sentinel-satelliittien ottamista kuvista voidaan tehdä erilaisia kuvamosaiikkeja. Näitä mosaiikkeja voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristön tilan seurannan tehtävissä kuten metsänhakkuussa, peltolohkojen seurannassa tai kaivannaisten kuten soran- tai turpeenoton seurannassa. Sentinel-satelliittikuvat ja näistä tehdyt kuvamosaiikit ovat saatavilla Ilmatieteen laitoksen hallinnoiman Kansallisen satelliittidatakeskuksen rajapinnasta.

- Yhtenäisyys mahdollistaa sen, että paikkatieto on helpommin löydettävissä ja linkitettävissä muuhun tietoon. Yhteentoimivan paikkatiedon tehokäytöstä syntyvä hyödyn on arvioitu olevan jopa 450 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävää hyötyä odotetaan saatavan muun muassa rakennetun ympäristön kokonaisuudesta, biotaloudesta, liikenteestä sekä turvallisuus- ja sosiaali- ja terveysalalta, Antti Jakobsson sanoo.

Turvallisempi paikkatietojen hallinta

Paikkatiedoilla on merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa. Esimerkiksi ajantasaiset ja tarkat osoitetiedot varmistavat, että pelastustoimi löytää oikean kohteen mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti.

Osoitetietojen parantaminen on yksi Paikkatietoalusta-hankkeen keskeisimmistä tavoitteista. Parhaillaan on käynnissä kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava nykyisten osoitetietojen laadun analysointi. Kevään aikana on myös pilotoitu Osoitehaavi-palvelua, jonka avulla joukkoistetaan tiedonkeruuta ja tarkistusta. Tavoitteena on tallentaa kartalle sisäänkäyntien ja esimerkiksi pelastusajoneuvoja perille opastavien kulkupisteiden sijainteja, jotta tarkat tiedot voidaan tarjota tulevaisuudessa esimerkiksi pelastustoimen ja vaikkapa kuljetuspalveluiden käyttöön.

Paikkatietoalusta-hanke lyhyesti

• Paikkatietoalusta on maa- ja metsätalousministeriön koordinoima Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke.
• Kehitys- ja selvitystöitä tehdään yhteensä kahdeksassa osahankkeessa. Osahankkeiden toteuttajina ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Maanmittauslaitos, ympäristöministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos, maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, kuntaliitto ja valtiovarainministeriö.
• Hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Kehitys- ja yhteistyötä jatketaan eduskunnan hyväksymän paikkatietoselonteon linjausten ja toimenpiteiden mukaisesti mm. perustamalla toimijoiden kanssa yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemi.

Lisätietoja:
paikkatietoasiantuntija Mari Laakso, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2171, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
hankepäällikkö Antti Jakobsson, maanmittauslaitos, p. 050 599 4123, etunimi.sukunimi(at)maanmittauslaitos.fi

Katso myös: Paikkatietoalusta-hanke