Yksityinen pääoma globaalien ongelmien ratkaisijaksi

Julkinen rahoitus ei riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. Maaliskuussa julkaistavassa Suomen kestävän rahoituksen tiekartassa esitetään yhteisesti muodostettu tavoite ja toimet suomalaisten roolin kasvattamiseksi kestävän tulevaisuuden rahoittamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä laadittu tiekartta on ensimmäinen askel kohti kansainvälisesti vaikuttavaa rahoituksen ekosysteemiä.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Suomessa käynnistettiin syksyllä 2018 kansallinen selvitystyö kestävän kehityksen tavoitteita tukevien rahoitusmallien kehittämiseksi ja yhteisen tahtotilan luomiseksi. Kestävän rahoituksen ekosysteemissä yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavat ja kestävät rahoitusrakenteet vauhdittavat myös suomalaista osaamisen ja ratkaisujen vientiä.

Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kansallinen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on edistää uudenlaisten rahoitusrakenteiden syntymistä ja toimintaa sekä suunnata rahoitusta ja koordinoida vaikutusten raportointia. Tässä onnistuminen edellyttää julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tavoitteellista yhteistyötä. Esimerkiksi 50–100 miljoonaan euron julkisella pääomalla voitaisiin tavoitella 150–500 miljoonan euron yksityisiä pääomia kestäviin investointeihin.

– Tiekartan valmistelutyötä tehtiin osallistavasti, ja siihen osallistui useiden eri sidosryhmien, kuten sijoittajien, ministeriöiden, yritysten ja julkisten rahoittajien edustajia. Kestävä kehitys on paitsi riskienhallintaa, se on myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisesti vaikuttavan rahoitusekosysteemin luominen mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa.

Uusiutuvat energiaratkaisut, kestävä maa- ja metsätalous sekä vastuullinen vesihuolto voivat olla kannattavaa liiketoimintaa ja tuottavaa sijoitustoimintaa. Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.

Yhdistyneet kansakunnat ovat määritelleet 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa korostuvat köyhyyden poistaminen sekä taistelu eriarvoistumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Ohjaavana periaatteena on, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen – ”no one is left behind”.

Arvioiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa vuosittain yli 4 000 miljardin euron investointeja. Tästä vain alle puolet pystytään kattamaan nykyisillä toimilla. Kun kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön varat ovat noin 130 miljardia euroa, on selvää, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityistä pääomaa. Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin julkaistaan 28. maaliskuuta.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162411, timo.halonen(at)mmm.fi

kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi

kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff, ulkoministeriö, puh. 295 351 720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi

Leading Consultant Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy, puh. 0407002190, mikko.halonen(at)gaia.fi