Ympäristöindikaattorit ja big data pohdinnassa työpajassa
Nelipäiväisessä työpajassa osanottajat pääsivät tutustumaan uusiin tiedonkeruun teknologioihin, keskustelemaan kerätyn tiedon hyödyntämisestä ympäristöindikaattoreissa ja uusien indikaattoreiden kehittämisestä. Työpajassa selvisi, että uusi teknologia kerää paljon dataa ja dataa on paljon, mutta sen hyödyntäminen erityisesti hallinnossa vaatii vielä lisätyötä.
OECD ja Luke järjestivät yhteistoimin MMM:n kanssa kansainvälisen ympäristöindikaattorityöpajan 29.5-1.6.2018 Helsingissä Säätytalolla. Työpajan aiheena oli uusien teknologioiden käyttö ympäristöindikaattoritiedon keräämisessä, ja tämän tiedon hyödyntäminen tehokkaan politiikan seurannassa, arvioinnissa ja suunnittelussa. Esimerkkejä tällaisesta teknologiasta ovat esimerkiksi satelliittikuvat ja maatalouden innovaatiot, jotka mahdollistavat laitteiden ja panosten tarkan hallinnan. Tällaiset teknologiat keräävät ja tuottavat suuret määrät tietoa, niin kutsuttua ”big dataa”. Työpajan tärkeä pohdinnan aihe olikin tällaisen big datan mahdollisuudet ja hyödyntäminen eri yhteyksissä.
Osanottajia oli mukana niin akateemisesta- kuin yritysmaailmasta, tilastopalveluista, ja monista muista taustoista. Nelipäiväisen työpajan aikana osallistujat mm. tutustuivat suomalaisiin esimerkkeihin dataa keräävistä maatalouden teknologioista, sekä kuulivat data-arkkitehtuurista ja tulevaisuuden tarpeista liittyen tiedon keräämiseen. OECD maiden edustajat jakoivat oman maansa kokemuksia big datan keräämisestä ja hyödyntämisestä. Seminaareissa kuultiin esimerkkejä datan käytöstä biodiversiteetti-, eroosio-, ravinne- ja vesi-indikaattoreiden luomisessa.
Työpajan viimeisenä päivänä vieraat pääsivät retkelle tutustumaan tiedon keräämisen sovelluksiin käytännössä. Ensimmäinen kohde oli Luken koepellot Vihdissä, jossa tutkitaan mm. maaperän ja veden vuorovaikutuksia, tarkkuusviljelyä ja kaukokartoitusta. Demonstraatioon kuului dronen käyttö datan keräämisessä. Seuraava kohde oli Knehtilän tila Hyvinkään Palopurossa, jossa osanottajat pääsivät tutustumaan tilaan ja sen kestävyyteen tähtäävään toimintaan.
Työpajan yhteenvetona todettiin, että monet maat tekevät ympäristöindikaattoreiden kehitystä itsenäisesti, omista lähtökohdista ja tässä menetelmien harmonisoinnissa voisi OECD auttaa jäsenmaita. Samoin todettiin, että yksityiset toimijat keräävät jo paljon dataa, mutta tulevaisuudessa tulee pohtia lisää sitä, mitä mahdollisuuksia olisi saada tämä data kaikkien toimijoiden käyttöön. Hallinto ja muut yksityiset toimijat, kuten viljelijät, voisivat hyödyntää tätä kerättyä tietoa. Yhtenä orastavana indikaattoriehdotuksena nousi esille maan hiilitase, joka olisi samanlainen kuin nykyinen ravinnetase.
Työpaja oli osa OECD:n kauppa- ja maatalousdirektoraatin työtä, joka liittyy maatalouden ympäristöindikaattoreiden (Agri-Environmental Indicators, AEI) kehittämiseen ja niiden käytön edistämiseen maatalouden ympäristövaikutuksien tutkimisessa. Työpajan tuloksia käytetään OECD 2017-2018:n Joint Working Party of Agriculture and the Environment (JWPAE) –työryhmän työssä.
