Kiinan ja Suomen välisen yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittivat Kiinan tullin ministeri Sun Meijun ja suurlähettiläs Mikko Kinnunen.
Pääministeri Petteri Orpon Kiinan vierailun yhteydessä allekirjoitettiin 27. tammikuuta Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan tullilaitoksen välinen yhteisymmärryspöytäkirja. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä afrikkalaisen sikaruton (ASF) ja korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) alueellistamistoimien osalta.
Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader on Suomessa EU:n vaikuttavinta. Juhlavuotta juhlistetaan sosiaalisen median kanavissa ja erilaisissa tapahtumissa.
For Forests+ -ryhmän ministerit kokoontuivat maanantaina Brysselissä.
EU:n maatalousministerit kokoontuivat Brysselissä 26. tammikuuta 2026 Kyproksen puheenjohtajakauden ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen. Neuvosto keskusteli EU:n uudesta biotalousstrategiasta sekä komission yksinkertaistamisehdotuksista elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta sekä luomutuotantoa koskeviin säädöksiin. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Lausuntoja voi antaa 16.2.2026 saakka.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen elintarvikeviennin ja kansainvälistymisen julkisesta rahoituksesta vuosina 2020–2025. Tarkastelu kokoaa keskeiset rahoituslähteet ja antaa suosituksia vientitavoitteiden tukemiseksi.
"Kestävästä ruuantuotannosta puhuttaessa harvoin keskusteluun nousee eläin, joka on kulkenut ihmisen rinnalla tuhansia vuosia – vuohi. Sitäkin harvemmin puhutaan kilinlihasta, joka Suomessa on jäänyt lähes täysin varjoon, vaikka se voisi olla vastaus moneen kestävyyshaasteeseen", Tarleena Saarela kirjoittaa blogissaan.
Tammikuussa Helsingissä järjestetty sienialan ammattilaistapahtuma kokosi asiantuntijat pohtimaan, voisiko Suomi nousta sienitalouden suurmaaksi. Keskusteluissa nousi esiin ruokakulttuurin, metsien monikäytön, keruutoiminnan, viennin ja uusien materiaalien mahdollisuudet.
Maaseudun yrityskenttä suhtautuu vuoden 2026 näkymiin vahvistuvalla luottamuksella. Mitä kauempana kaupungista työnantajayritys sijaitsee, sitä parempaa kysyntää, työllisyyttä ja investointikehitystä se keskimäärin odottaa. Usein kyseessä on pitkän linjan perheyritys tai kansainväliseen toimitusketjuun kiinnittynyt teollisuusyritys. Kaupunkien liepeillä odotukset ovat varovaisemmat, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä.
Vientivuosi 2026 käynnistettiin 27.1. inspiroivalla tapahtumalla, joka kokosi yhteen viennin ammattilaiset. Kasvu ei tapahdu hetkessä, mutta viime aikojen kehitys ja nyt järjestetty vientipäivä osoittavat, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriössä tehtävä työ ruoka-alan kasvun vahvistamiseksi on laaja-alaista ja pitkäjänteistä.
Saaristomeren valuma-alueen viljelijöillä on mahdollisuus hakea tulosperusteista avustusta fosforipitoisuuden alentamiseen korkean tai arveluttavan korkean fosforiluvun pelloille Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta 2.2. saakka. Tulosperusteisen avustuksen avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin ja kerätään viljelijöiden kokemuksia tulosperusteisesta avustuksesta.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.