Puolikas työpaikka syntyy jokaista yritysrahoituksella tuettua työpaikkaa kohden
Tutkimus: Maaseutuohjelman rahoitus luo työpaikkoja maaseudulle

29.8.2019 13.00
Tiedote

Maaseudun työllisyys ja aluetalous vahvistuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ilman rahoitusta alueille olisi syntynyt vähemmän työpaikkoja, todetaan tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimuksessa.

Kehittämishankkeiden sekä yrityksille suunnattu rahoitus on tunnistanut ja tasannut alueellisia kehityseroja. Kehittämishankerahoituksella on tuettu paikallista kehittämistä, joka vastaa paikallisia tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Siten rahoitus on kohdentunut eniten tarvitseville. Maatalouden rakennetuen merkittävin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja uudistumiskykyyn. 
 
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun kehitystä asumisen, työn ja yrittämisen näkökulmista sekä arvioitiin syntyneitä aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Tämän lisäksi julkaisussa tarkastellaan vuosien 2007-2013 toimien kohdentumista alueille. Näitä toimenpiteitä ovat maatalouden investointituet, yritysrahoitus sekä kehittämishankerahoitus. 
 
Suomi on edelleen eurooppalaisessa vertailussa maaseutumainen maa. Monipaikkaisuus ja kausiväestö ovat uudentyyppisiä esimerkkejä erilaisten maaseutualueiden käytöstä.
 
Tutkimuksen keskeinen oppi on, että politiikkatoimien kohdentamisessa alueellinen räätälöinti ja paikkaperustainen politiikka on hyvin tärkeää, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta. 
 

Rahoitusta saaneiden yritysten tuloksellisuus vakuuttaa

Rahoitusta saaneiden yritysten työpaikkakehitys, taloudellinen tuloksellisuus ja aluetalousvaikutus ovat olleet mittavampia kuin vertailtavien yritysten. Yritysrahoitus on kohdennettu ensi sijassa kasvuyrityksille.
 
Tutkimuksen aineistossa hyödynnettiin eurooppalaisittainkin ainutlaatuista verotusaineistoa. Näin saatiin vertailuasetelma rahoitusta saaneiden ja muiden yritysten välille ja pystyttiin erottamaan vaikutus rahoitusta saaneiden yritysten kehityksessä.
 
–  Aluetalous- ja työllisyysvaikutukset ovat alueittain erilaisia riippuen alueen toimialarakenteesta, yritysten iästä, tukitoimenpiteestä sekä sijainnista. Julkisen yritysrahoituksen kerrannaisvaikutus aluetalouden työpaikkoihin on noin 1,51. Tämä korostaa rahoituksen merkitystä myös sitä saamattomien yritysten näkökulmasta - niihin syntyy puolikas työpaikka jokaista yritysrahoituksella tuettua työpaikkaa kohden, painottaa tutkija Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.
 

Rakennetuki luo työpaikkoja maatiloille

Maataloudessa rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin. Ne myös työllistävät muita tiloja enemmän ulkopuolista työvoimaa. Tutkimuksen mukaan rakennetuen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen. 
 
Varsinaisen maataloustuotannon lisäksi maatalous synnyttää muuta tuotantoa alueilla ja työllistää muilla aloilla hankkiessaan tavaroita ja palveluita. 
 
Arviointi on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 arviointia.
 
Lisätietoja: 
  • Ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, MMM ([email protected]), p. 02951 62264
  • Tutkimuksen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Luonnonvarakeskus ([email protected]), p. 0295326633​​

Arviointi: 

 
EU ja kansainväliset asiat Maaseutu Tutkimus ja kehittäminen