Eletään jälleen sitä aikaa vuodesta, kun monissa organisaatioissa laaditaan tai jo julkaistaankin päättyneen tilikauden tilinpäätös. Samoin valtiolla talousarvioasetuksen mukaan määrätyissä kirjanpitoyksiköissä laaditaan tilinpäätös helmikuun loppuun mennessä. Valtiolla nykyisenmuotoinen kirjanpito otettiin käyttöön vuoden 1998 alusta. Tämä oli ehkä tietoinen jatkumo kirjanpitouudistusten sarjassa julkisella sektorilla; kuntia koskeva kirjanpitouudistus vuoden 1997 alusta ja ev.lut. seurakuntia koskien vuoden 1999 alusta. Kaikissa uudistus oli omanlaisensa, no olihan toimintaympäristökin hieman erilainen. Kunnissa ja ev.lut. seurakunnissa alettiin uudistuksen myötä soveltuvin osin noudattaa kirjanpidossa ja laskenta-toimessa kirjanpitolain ja –asetuksen pykäliä sen sijaan valtiolla jatkettiin talousarviolain ja –asetuksen noudattamista. Ennen uudistusta valtiolla noudatettiin hallinnollista kirjanpitoa, joka poikkesi melkoisesti nykyisestä niin varsinaisten tilinpäätöslaskelmien kuin käytössä olevien kirjanpitotilienkin osalta.   
       
”Mutta yksi on mikä pysyy ja… paranoo.” Mitkä sitten ovat valtion kirjanpidon tehtävät? Kirjanpidolla on yleisesti ottaen ainakin seuraavat tehtävät: erilläänpito muista kirjanpidon entiteetistä, so. kirjanpitoyksiköistä, tuloksenlaskenta eli selvitetään varat & velat sekä tuotot & kulut, mikä konkretisoituu tilinpäätöslaskelmilla ja hyväksikäyttö eli tuottaa tietoa päätöksentekijöille, johdolle, sidosryhmille, verottajalle, jne.  Paljon on ehtinyt vettä virrata Kyrönjoessa tuon uudistuksen toteutuksesta, mutta yksi merkittävä eroavaisuus on ja pysyy säädösperustan lisäksi verrattaessa valtion kirjanpitoa esim. yritysten, kuntien ja ev.lut. seurakuntien vastaavaan kirjanpidon tehtävään, ja se on talousarvion toteutumisen seuranta. Talousarvion toteutumisen seuranta voidaan laajasti ajatellen sisällyttää em. tuloksenlaskentatehtävään.  

Toinen merkittävä erovaisuus valtion kirjanpidossa kytkeytyy em. entiteettiajatteluun. Valtiolla kirjan-pidollinen entiteetti on talousarviotalous, jonka osia kirjanpitoyksiköt ovat. Näin ollen kirjanpitoyksiköillä ei ole omaa taloutta vaan ne ovat osa talousarviotaloutta eikä kirjanpitoyksiköillä siten ole esimerkiksi rahoitusteorian näkökulmasta rahoituksen kannattavuusongelmaa (budjettitalouden tasolla kannat-tavuus¬ongelma luonnollisesti kuitenkin on). Toisaalta kirjanpitoyksikköjä koskee rahoituksen riittävyysongelma eli kirjanpitoysiköiden on toimittava eduskunnan päättämien määrärahojen puitteissa.   
Valtiolla kuten muissakin organisaatioissa kirjanpidon ja siten viime kädessä tilinpäätöksessä raportoinnin lähtökohtana on antaa oikeat ja riittävät tiedot/oikea ja riittävä kuva (True and Fair View, tällä hakusanalla google antaa tänään 0,39 sekunnissa 3,2 mrd. osumaa, eli tätä asiaa on jo jonkin verran ehditty käsitellä maailmalla eri tahoilla), kirjanpitoyksikön taloudesta. Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksellä ja hallituksen vuosikertomuksella vastataan julkisten varojen käytön edellyttämään tilivelvollisuuden (Accountability; googlella 3,6 mrd. osumaa 0,43 sekunnissa) vaatimukseen. Eli resurssien käytön avoimuuteen, vastuullisuuteen ja velvollisuuteen säädösten ja määräysten noudattamisessa.    

Vastuullisuus nousee toiminnan eettisyydestä, korruptionvastaisuudesta ja viime aikoina myös ilmastonmuutoksesta käydyn keskustelun myötä yhä vahvempana teemana esille myös julkisen sektorin toiminnassa ja sen myötä myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Julkisen sektorin rooli kestävän rahoituksen vauhdittajana on nykypäivää muun muassa EU:n Green Deal –ohjelman ja siihen kytkeytyvän Suomen kestävän kasvun ohjelman (https://vm.fi/kestava-kasvu) myötä, mistä rahoitusta kanavoitui myös oman hallinnonalan hankkeisiin. Kirjanpitoyksiköiltä edellytetään uutena toteutuksena vuodesta 2021 eteenpäin vastuullisuusraportointia, jonka taustalla on YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen SDG- tavoitteet. Kehittämistarvetta seurannan ja raportoinnin osalta myös edelleen on esimerkiksi erilaisten vastuiden osalta.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön talousjohtaja