Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Älymaatalous on satsaus tulevaisuuteen 

Jaana Husu-Kallio Julkaisupäivä 28.8.2020 14.52 Blogit MMM

Maatalousalan ikääntymisestä on käyty paljon keskustelua EU:n eri foorumeilla. Puheissa ollaan huolissaan omasta ja koko maailman ruoantuotannosta ja siitä, miten ala Euroopassa harmaantuu.  Siksi myös meillä Suomessa tulee huolella miettiä, millaisen kuvan maataloudesta tarjoamme nuorille. Toisaalta tuoreen Maaseutubarometrin mukaan suuri osa nuorista haluaa asua maalla, sillä jopa 36 % nuorista mieluisin vakituinen asuinpaikka on maaseutu. On selvää, että elinvoimaista maaseutua ei ole ilman maataloutta pinta-alaltaan suuressa maassa väkimäärään suhteutettuna.

Katsotaanpa maailmaa, jossa tämän päivän nuoret elävät. Kaltaiseni 1950-luvulla syntyneen verrattuna nykymaailma on todella globaali, internetin verkottama, reaaliajassa intensiivisesti elävä, ollen samalla monenlaisessa muutoksessa kaiken aikaa. Nykymaailmassa jo alakouluikäiset ymmärtävät algoritmien logiikkaa ja uudet tietotekniset ratkaisut otetaan käyttöön nopeasti, kun niistä koetaan olevan itselle hyötyä. Nuorten maatalous vuonna 2030 on tuossa tuokiossa ja se on ihan muuta kuin tänään, puhumattakaan siitä, millaista se oli omassa nuoruudessani.

Vuoden 2030 maatalous viljelee dataa ja käyttää tietoa tuotantopanoksenaan. Älymaatalous on resurssiviisasta, kannattavaa, jatkuvasti kehittyvää uuden tiedon mukaisesti, alati jyvällä markkinoista ja erilaisten kuluttajien tarpeista. Uskon, että tällainen maatalous ja siihen perehtyminen kiinnostaa nuoria, jotka haluavat samalla tehdä työtä ympäristön parhaaksi ja nähdä myös oman työnsä vaikutukset.

Monissa älymaatalouden asioissa ollaan toki jo pitkällä. Robotit ovat lypsäneet maitoa jo pitkään. Ne keräävät samalla valtavan määrän tietoa sekä tuotteesta, tuotannosta, että eläimistä. Tuottaja pystyy hyödyntämään siitä paljon, osaamisensa mukaisesti. Moni haluaisi kuitenkin vielä enemmän tietoa ja tukea omaan päätöksentekoonsa myös siltä robotilta. Vastaavasti tuotantopanosten käyttösuunnittelussa viljelijää auttaa monipuolista tietoa tuottava, eri laitteisiin ja koneisiin integroitu sensori- ja mittaus-analytiikka, jolla vaikkapa maaperän kasvuolosuhteista tai kotieläinten terveydentilasta saadaan ajantasaista tietoa.

Yksittäisille tiloille tietoa kertyy paljon ja satelliitit kiertävät maata. Haasteena on, miten kerääntyvää tietoa voidaan käsitellä ja vaihtaa ja miten sitä hyödynnetään vaikkapa neuvonnassa yksittäisten tilojen osalta ja lopulta valtakunnallisesti maatalouden suurista linjauksista päätettäessä.

On helppo ymmärtää, että tiedon vaihto tyrehtyy ja yhteiskäyttöön perustuvaa kehitystä ei synny, jos omien tietojen käyttö herättää epäilyjä, tiedon luotettavuudesta ei ole varmuutta, tiedon käyttäjien tarkoitusperiä epäillään tai hyödyt valuvat vain yhteen suuntaan. Käytännössä esimerkiksi monille laitevalmistajille kertyy paljon tietoa, jonka luovutukseen tuottaja itse ei ole mitenkään vaikuttanut. Tämä hidastaa maatalouden digitalisaatiota kaikkialla. Tiedon jakamiseen ja sen käyttöön saamiseen liittyy paljon turhaa epäluottamusta ja etujen valvontaa. Ne pitää pystyä ylittämään, tietosuojasta tietenkin tinkimättä.

Suomi voisi olla edelläkävijä maatalouden data-avaruuden ”Agri Data Space FI- kokonaisuuden” kehittäjänä. Maamme on datavalmiuksiltaan Euroopan kärkeä. Pienenä ja  ketteränä pystymme tuottamaan ratkaisuja nopeasti. Jos emme ole eturintamassa, joudumme tyytymään siihen, mitä muut jo tuottavat ja joka ei välttämättä edes sovellu meille.

Saksan puheenjohtajakauden yhtenä tavoitteena on EU:n datastrategiaan pohjaten edistää Gaia X -aloitetta luotettavan tiedon välittämiseksi maataloudessa. Myös muualla tapahtuu paljon.

Nyt tarvitsemme yhteistä julkisten ja yksityisten toimijoiden näkemystä ja tahtoa sitoutua tavoitteisiin. Maatalouden dataekosysteemin säännöt tulee luoda yhdessä. Tarvitsemme yrittäjiä yhdessä tutkimuksen kanssa kokeiluihin ja monipuoliseen yhdessä kehittämiseen. 

Maatalous ja koko ruokajärjestelmä on digitalisaation aarreaitta. Turun yliopiston Laura Forsmanin mukaan tarvitsemme ruokatinderin. Koska jokainen meistä syö jokaisena päivänä, uskon siihen liittymisen olevan myös kaikkien kuluttajien tahto. Ilman tulevaisuuden ruuan tuottajia, nuoria maatalousyrittäjiä, jotka rakastavat omaa tilaansa ja kehittävät rohkeasti omaa toimintaansa, meille kuluttajille ei kumppaneita löydy. Luodaan yhdessä pohjaa sille, että älymaatalous tekee työstä houkuttelevaa ja monipuolisesti palkitsevaa.

Älymaatalouden tuloswebinaari pidettiin 18.8. Tuloswebinaarin tallenne on katsottavissa Youtubessa. 

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö 

Biotalous Jaana Husu-Kallio Luonto ja ilmasto MMM Maaseutu Poimi pääuutiseksi Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen

Lisää kommentteja