Tulevana kesänä julkaistava EU:n uusi metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sinällään velvoita jäsenmaita. Siinä kyllä linjataan komission tavoitteita ja listataan tulevia aloitteita, mutta sitovat lainsäädäntöaloitteet käsitellään myöhemmin erillisissä prosesseissa. Niiden käsittelyyn on Suomen ja muiden metsäisten jäsenmaiden syytä panostaa tosissaan.

EU:n edellinen metsästrategia ulottui vuoteen 2020, ja uudesta strategiasta käytiin pohjustavia keskusteluja jo Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Strategian valmistelu käynnistyi kuitenkin komissiossa vasta vuotta myöhemmin sen jälkeen, kun jäsenmaat olivat ensin kiirehtineet asiaa ja parlamenttikin julkaissut omat toiveensa strategian suhteen.

Komission syksyllä 2020 laatiman tiekartan pohjana olivat edellisen metsästrategian arviointi, EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), muut metsiin liittyvät strategiat – kuten EU:n uusi biodiversiteettistrategia – sekä kansainväliset tavoitteet erityisesti ilmaston muutoksen hillintään ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen.

Uudesta tiekartasta järjestettiin ensin julkinen konsultaatio. Kun se oli sulkeutunut, strategiaa käsiteltiin joulukuussa 2020 komission pysyvässä metsäkomiteassa. Sen jälkeen, alkuvuodesta 2021, avattiin toinen, edellistä yksityiskohtaisempi konsultaatio. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellut Suomen ennakkokannat strategiasta toimitettiin komissiolle sekä konsultaatioiden kautta että suoraan strategian valmistelusta vastuussa oleville komission pääosastoille.

EU:n maatalousministerit keskustelivat metsästrategiasta viime kuussa. Lähes puolet jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, esittivät kokouksessa yhteisenä kantanaan, että komission on huomioitava jäsenmaiden aiemmin ilmaisemat odotukset kokonaisvaltaiselle, kestävyyden kaikki ulottuvuudet sekä metsien eri käyttömuodot ja ekosysteemipalvelut tasapainoisesti huomioivalle EU:n metsästrategialle. Kannanotossa korostettiin lisäksi jäsenmaiden omaa toimivaltaa metsäasioissa: olosuhteet vaihtelevat maasta toiseen ja kunkin maan metsien ja niiden merkityksen paras tuntemus on maalla itsellään.

Uuden strategian odotetaan olevan aiempaa kunnianhimoisempi, koska EU tavoittelee itselleen kansainvälistä johtajuutta edistääkseen YK:n kestävän kehityksen agendaa, Pariisin ilmastosopimusta, kansainvälistä monimuotoisuussopimusta sekä kansainvälistä aavikoitumissopimusta. Strategiaan on komission mukaan tulossa myös lippulaivahankkeita kuten puurakentamisen ja ekoturismin edistäminen. Jäsenmaita jännittääkin nyt, miten paljon metsäsektorin omalle kokonaisvaltaiselle kehittämiselle jää em. reunaehtojen vuoksi pelivaraa.

Suomelle ja muille metsäisille maille metsät ovat tärkeitä myös ihmisten elinympäristönä ja elinkeinojen alustana. Objektiivisen tiedon tarjoaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sekä eri tilanteissa olevien jäsenmaiden kesken että komission kanssa on tärkeää, jotta tiedon puute ja virheelliset käsitykset eivät johtaisi Suomen ja muiden metsäisten maiden kannalta haitallisiin päätöksiin. 

Tuula Packalen
MMM.n luonnonvaraosaston osastopäällikkö, EU14-metsäjaoston puheenjohtaja