Muutokseen sopeutuminen on riskienhallintaa, iskunkestävyyttä ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista

Heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin, ja muuttuva ilmasto on nyt kaikkien mielessä. Kevään ja kesän helteet ja niiden aiheuttamat satotappiot, tuholaisvahingot, metsäpalovaara, kalakuolemat ja sinileväkukinnot ovat tuoneet ilmaston muuttumisen ja sään ääri-ilmiöt lähelle suomalaisia (kts. esim. HS 3.8.).

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kyse siitä, miten yhteiskunta suhtautuu käynnissä olevaan muutokseen ja entistä useammin ilmeneviin ääritilanteisiin – oli kyse sitten helteistä, metsäpaloista tai rankkasadetulvista. Tärkeää sopeutumisessa on myös varautuminen muutoksen mukanaan tuomiin riskeihin ja häiriötilanteisiin – sekä toisaalta myös muutoksen myötä avautuviin uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen.

Eläimet ja kasvit ovat tottuneet sopeutumaan erilaisiin ympäristömuutoksiin, mutta meille ihmisille ilmaston muuttuminen on muun muassa yhteiskuntien sisäisten ja ulkoisten keskinäisriippuvuuksien takia suurempi haaste. Muutoksen ennakoidaan lisäksi tapahtuvan ennennäkemättömän nopeasti. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt ovat jo täällä ja ennusteiden mukaan ne tulevat lisääntymään tulevaisuudessa edelleen. Arktinen alue lämpenee keskimäärin enemmän kuin muu maapallo, joten kuivat keväät ja kesät – ja toisaalta sateiset syksyt ja talvet – tulevat lisääntymään.

Keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista onkin juuri veteen liittyvien riskien hallinta. Vettä on jatkossa joko liikaa tai liian vähän ja se kuljettaa ravinteita vääriin paikkoihin aiheuttaen esimerkiksi sinilevän runsastumista. Sopeutuminen tähän edellyttää muun muassa uusia vettä pidättäviä viljelytekniikoita ja ravinteita sitovia suojavyöhykkeitä. Tarvitsemme myös esimerkiksi kaupunkikosteikkoja suojaamaan meitä hulevesitulvilta sekä kaupunkimetsiä suojaamaan meitä helteiltä.

Ilmastonmuutoksen hillintä on kuitenkin ensisijaista ja meidän pitää edelleen tehdä kaikkemme kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi ja hiilen sitomiseksi pois ilmakehästä. Tiedostamista tarvitaan lisää ja meidän on sopeuduttava myös toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jokainen meistä voi hillitä ilmastonmuutosta muuttamalla muun muassa ruokailu-, liikkumis- ja energiaratkaisujaan kestävämpään suuntaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat itse asiassa vain saman kolikon kaksi eri puolta. Eri sektoreilla on jo tehty molempiin tavoitteisiin liittyen runsaasti toimenpiteitä, mutta yhteistyötä on tiivistettävä edelleen, jotta hillinnän ja sopeutumisen mekanismit saadaan toimimaan paremmin yhteen ja jotta hankkeiden toimeenpanoon saadaan mukaan kaikki toimijat yhteiskunnan eri tasoilta.

Ministerit Orpo ja Tiilikainen julkaisivat äskettäin tärkeän kirjoituksen kestävän kehityksen tavoitteiden kytkemisestä valtion budjetin suunnitteluun (kts. mm. AL 28.7.). Ilmastokestävyys vaatii kokonaisvaltaista, ilmiöpohjaista tarkastelua, jossa samalla edistetään sekä hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta että ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kestävän kehityksen tavoitteet on tarpeen ottaa budjetissa huomioon muun muassa energia- ja liikennesektorilla sekä bio- ja kiertotalouden edistämisessä.

Suomi on ollut monella tavalla edelläkävijä ilmastoasioissa ja myös valmius ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on meillä kohtuullisella tasolla. Suomi laati vuonna 2005 ensimmäisenä maailman maana kattavan ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian ja parhaillaan toteutamme vuonna 2014 valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistua kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa. Sen ytimenä on muutokseen liittyvien riskien hallinta ja uusiin toimintatapoihin tarttuminen. Sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan huomioon myös tämän vuoden lopulla valmistuvassa kansallisessa riskiarviossa.

Ennalta varautuminen on aina kannattavampaa kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen. Myös yksittäinen kansalainen voi – yritysten, kaupunkien ja valtion ohella – tehdä paljon sopeutumista edistääkseen. Kyse on joskus hyvinkin pienistä teoista: Otan vesipullon mukaan helteeseen. Kysyn naapurin mummulta, miten hän jaksaa. Jätän mökkijärven rantaan suojavyöhykkeen ja asennan rantasaunaan vesienkäsittelyjärjestelmän. Hoidan metsiäni ja vaalin luonnon monimuotoisuutta myös mökillä ja puutarhassani. Lisää fiksuja ideoita ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen löytyy Sitran julkaisemalta sivustolta osoitteesta sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/

Aivan uusiakin sopeutumisideoita kuitenkin tarvitaan. Haastankin tässä eri tahot ja toimijat ottamaan käyttöön erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä ja siihen sopeutumiseen tähtääviä toimia – ja kertomaan hyviksi havaituista keinoista toisillekin.

Saara Lilja-Rothsten
@SLiljaRo

Kirjoittaja toimii neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriössä. Hän toimii puheenjohtajana Kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.

Lisätietoa: mmm.fi/luonto-ja-ilmasto/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen