Maatalouden uuden tukijärjestelmän valmistelu eteni Suomessa joulukuun puolessa välissä ison askeleen eteenpäin, kun valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman. Suunnitelma toimitetaan vuoden vaihteeseen mennessä komissiolle käsittelyä ja hyväksyntää varten.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kesän EU-tason poliittisen päätöksen jälkeen neuvoston ja Euroopan Parlamentin perusasetukset saatiin voimaan joulukuun alussa. Komission toimeenpano- ja delegoitujen asetusten valmistelu on myös edennyt ja ensimmäiset toimeenpanoasetukset hyväksytään vielä ennen joulua. Delegoitujen asetusten voimaantulo vierähtää ensi vuoden puolelle.

Lainsäädäntöpohjan valmistuminen on antanut jäsenmaille mahdollisuuden viimeistellä kansalliset strategiasuunnitelmat. Kansallisen suunnitelman valmistelu rinnan EU-lainsäädännön viimeistelyn kanssa on ollut todella iso ponnistus maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoille, mutta urakasta ollaan selvitty erinomaisesti ja Suomi pystyy toimittamaan strategiasuunnitelmansa ajoissa komissioon. Tiedossa on, että kaikki jäsenmaat eivät tähän pysty.

Kesällä 2021 Suomen strategiasuunnitelman luonnos oli julkisessa kuulemisessa ja siihen saatiin paljon palautetta sidosryhmiltä, järjestöiltä ja yksittäisiltä viljelijöiltä. Syksyn aikana palaute käytiin huolellisesti läpi ja luonnosta kehitettiin ja parannettiin monelta osin. Valtioneuvosto hyväksyikin strategiasuunnitelman yksimielisesti komissiolle toimitettavaksi.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ei ole kuitenkaan vielä valmis. Keväällä 2022 komissio tarkastelee kaikkien jäsenmaiden toimittamia strategiasuunnitelmia. Komissiolla on kolme kuukautta aikaa antaa havaintonsa Suomenkin suunnitelmasta ja on todennäköistä, että komission palautteen perusteella tulevien tukijärjestelmien yksityiskohtia ja perusteluja vielä tarkennetaan. Komission tarkoituksena on myös julkaista yhteenveto kaikkien jäsenmaiden suunnitelmista maaliskuussa 2022, jolloin saadaan hyvä kokonaiskuva siitä miltä yhteisen maatalouspolitiikan tuleva kokonaisuus EU-tasolla näyttää.

Neuvottelut komission kanssa kestävät todennäköisesti kesään saakka, jolloin komissio hyväksyy Suomenkin strategiasuunnitelman. Sen jälkeen vielä Suomen eduskunnan on hyväksyttävä tarvittava kansallinen lainsäädäntö, jonka jälkeen uudistusta voidaan soveltaa vuoden 2023 alusta lukien. 

Yhteisellä maatalouspolitiikalla on monia tavoitteita. Viljelijöiden toimeentuloon ja maaseudun elinvoimaisuuteen liittyvät tavoitteet ovat tärkeitä ja niihin myös Suomen strategiasuunnitelmassa panostetaan. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että jäsenmaiden tulevat strategiasuunnitelmat tulevat lisäämään yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteiden panostusta mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ympäristön suojelemiseen, eläinten hyvinvoinnin ja luonnonmukaisen tuotannon edistämiseen. 

Näin tapahtuu myös Suomessa. Valtioneuvosto liittikin Suomen strategiasuunnitelman hyväksymiseen lausuman, jonka mukaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä pyritään alentamaan nykytasosta 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Suomen kansallisen strategiasuunnitelmien toimenpiteistä on rakennettu hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus, joka edistää aktiivista ruoantuotantoa ja maaseudun elinvoimaa ympäristöä ja ilmastonmuutosta unohtamatta.