Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kastematona viljelijän pellossa – ilmastoratkaisut maankäyttösektorille

Jaana Husu-Kallio Julkaisupäivä 12.6.2020 14.09 Blogit

Peltoja salaojittavia kastematoja, taloudellista säästöä typpeä sitovien kasvien avulla, metsien kasvun lisäystä ja istutusta tai pellon muuttamista kosteikoksi. Maankäyttösektori on ratkaisujen ala ja ne ratkaisut voivat olla hyvin konkreettisia. 

Ministeriömme on saanut tehtävän käynnistää laajan kokonaisuuden toimenpiteitä, joilla tavoitellaan maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja Suomen hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Tavoitteet kytkeytyvät EU:n ja kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin sekä hallitusohjelman tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Maankäyttösektorin ilmastoratkaisut tulevat osaksi vuoden 2022 alkuun mennessä valmistuvaa ilmastosuunnitelmaa.

Tyhjästä emme lähde liikkeelle, ruoka- ja metsätalouden aloilla toimivat yritykset, kolmannen sektorin ja julkiset toimijat ovat valmistautuneet muutokseen, jota yhteiskunta ja kansalaiset meiltä odottavat. Uskon vahvasti ammattitaitoomme, kykyyn oppia uutta ja tehdä ennakkoluulotonta yhteistyötä. Tiekartat, strategiat ja edelläkävijöiden ratkaisut tukevat toimintatapojen muuttamista kohti ilmastokestäviä käytäntöjä, mutta vasta konkreettisilla teoilla ratkaistaan onnistuminen. Maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden rooli on tukea ja vauhdittaa tätä muutosta vahvistamalla tietopohjaa ja toimeenpanemalla vaikuttavia ilmastotoimia ja kokeiluja luonnonvara-alalla. Samalla vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista maa- ja metsätaloudessa.

Kestävien ilmastoratkaisujen avainsana on kokonaiskestävyys ja hyväksyttävyys. Tässä jos missä korostuu taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteen nivoutuminen. On varjeltava luonnon monimuotoisuutta, saatava ravinteet talteen ja pidettävä vesistöt kirkkaina. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen ei ole helppoa, myös Suomessa tarvitaan ruokaa ja puupohjaisia tuotteita joka ikinen päivä, globaalisti kysymys ruokaturvasta on aivan toista kokoluokkaa.

Talouden elvytyksen ja Suomen tulevaisuuden rakentamisen kannalta on olennaista rakentaa kestävää kasvua siten, että se on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista. Eri puolilla Suomea houkuttelevat ratkaisut voivat näyttää erilaisilta. Jokainen peltolohko ja metsäpalsta on erilainen, jokaisella maanomistajalla on omat tavoitteensa. Uusiutuvista raaka-aineista vaihtoehtoja fossiilisille tuova luonnonvara-ala on myös alueellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisijan roolissa. Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja ei tehdä kaupungeissa, ne tehdään koko maassa.

Luonnontieteellisen pohjan tueksi tarvitsemme monitieteistä vuorovaikutusta ja osaamista, kansainvälistä yhteistyötä, mutta myös omaa kansallista, pitkäjänteistä tutkimusta. Merkittävällä panostuksella tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaan varmistamme, että voimme tuottaa tarpeellista tutkimustietoa sektorin tueksi. Kentän toimijoiden ja päätöksentekijöiden on voitava luotettavasti arvioida, kuinka toimenpiteet vaikuttavat ilmastoon ja miten ilmastotavoitteet voidaan sovittaa yhteen kaikin tavoin kestävän käytön kannalta. Samoin tietoa tarvitaan, että pystytään arvioimaan päästöjä luotettavasti ja tekemään poliittisia toimia, jotka ohjaavat samaa tavoitetta kohti. Myös ohjauskeinojen vaikutukset on tunnettava.

Tärkeintä on saada tutkimuksen tulokset käytäntöön mahdollisimman pian, siksi liikkeelle on lähdetty toimenpiteet edellä. Hyvinvoivassa maassa kastemadot ylläpitävät pellon vesitasetta ja kasvinjalostus auttaa löytämään entistä paremmin Suomen olosuhteisiin sopivat taimet sekä turvaamaan metsien hyvän kasvun. Ilmastoviisautta ei tarvitse keksiä uudelleen, onhan meillä perinteisesti ymmärretty esimerkiksi viljelykierron tai metsän kasvukyvystä huolehtimisen merkitys.

Meillä on käsissämme monipuolinen ja monimutkainen kokonaisuus, kuten maankäyttöön liittyvät ratkaisut luonnoltaan ovat. Erilaisia strategioita ja hankkeita ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen tai ympäristöön liittyen valmistellaan nyt kaikissa EU-maissa. Uskallan silti epäillä, että laajuudeltaan Suomen veroista kokonaisuutta ei kovin helpolla muualta löydy. Meillä on nyt tilaisuus todella tarkastella metsän ja pellon rajaa, astua sen yli ja oppia uutta yhdessä ja yhteiseen maaliin tähdäten.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö

Lisää kommentteja