Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Käyttäytymistiedettä tarvitaan kriisien hoidossa

Hanna Mattila Julkaisupäivä 7.12.2020 11.16 Blogit MMM

Tuoko teknologia ja tieto päästövähennyskeinoista pelastuksen ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen? Ei täysin. Teknologia ei riitä, jos meillä ei ole tietoa, miten vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja miten motivoida kansalaiset ottamaan käyttöön kestävää teknologiaa ja uusia toimintamalleja. On tärkeää tietää kansalaisten toimintaa ohjaavista rutiineista, tottumuksista ja normeista, jotta osaamme tarjota houkuttelevasti uusia, kestävämpiä tapoja oikeissa kohdissa ihmisen päätöksentekoprosessia.

Vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen huutaa monitieteistä lähestymistapaa, kapealla asiantuntemuksella ymmärryksemme loppuu kesken. Overlandin &Sovacoolin tutkimuksen mukaan vuosien 1990 - 2018 välillä luonnontieteellinen ja tekninen ilmastotutkimus sai 770 prosenttia enemmän rahoitusta kuin ilmastotutkimus sosiaalitieteissä. Ratkaisu ei ole se, että toiselta tutkimusalalta siirretään rahaa toiselle, tarvitsemme aidosti monitieteisiä tutkimusryhmiä, -ohjelmia ja kokeiluja

Monitieteisyys on tavoitteena myös maa- ja metsätalousministeriön avoinna olevassa Hiilestä kiinni –tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoitushaussa. Ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa tietoa sekä ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan suunnattua ilmastokestävämmäksi. 

Tutkimushankkeilta edellytetään laaja-alaista, uutta luovaa tieteidenvälistä ja poikkisektorista yhteistyötä. Ohjelman yhtenä teemana on tuuppaus* maankäytössä. Tärkeää on esimerkiksi tietää, että mikä on maanomistajan toiminnan motivaation lähde. Millä perusteella hän tekee päätöksiä? Mikä on se hoksaamisen hetki, joka aiheuttaa muutoksen toiminnassa?

Samoja hoksaamisen hetkiä olemme haarukoineet Ilmastoruokaohjelman Kestävä ruoka -keskusteluissa, joita järjestimme kahdeksan ympäri Suomea Kemijärveltä Raaseporiin. Tavoitteena oli kuulla eritaustaisilta ja eri-ikäisiltä ihmisiltä, miltä ruoka-arki näyttää ja mikä ruokamuutoksissa kiinnostaa sekä mietityttää. Selvisi, että ruokaan liittyy paljon muistoja, rutiineja ja normeja. Näitä ei välttämättä edes ajatella arjessa ja kuitenkin ne kaikki vaikuttavat ruokaan liittyviin päätöksiimme. Tietoa käyttäytymisen taustalla olevista motiiveista pitää tarkasti hyödyntää Ilmastoruokaohjelman eri hankkeissa, jotta ohjelman vaikuttavuus paranee.

Myös koronakriisin hoidossa on huomattu käyttäytymistieteellisen tiedon tarve. Valtioneuvoston kanslian hankkeessa tutkitaan (https://vnk.fi/-/beteendevetenskap-ska-fa-storre-roll-vid-hanteringen-av-coronakrisen ) käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin valmistelussa. Hankkeessa kokeillaan esimerkiksi erilaisia ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja politiikkatoimien valmistelussa.

Hankkeen projektipäällikön Markus Kanervan sanoin tavoitteena on, että ”yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät mahdollisimman vähän, ja voimme auttaa ihmisiä luomaan itselleen mahdollisimman mukavan ja toimivan uuden normaalin arjen”. Tämä mahdollisimman mukava ja toimiva uusi arki on erinomainen tavoite missä tahansa kriisissä, ja tämän voimme pitää tavoitteena myös ilmasto- ja luontokriisin hoidossa. Ilman tietoa käyttäytymisestä ja sen muutokseen vaikuttavista tekijöistä tavoitetta ei saavuteta.

* Tuuppaus (engl. nudging) on käyttäytymistieteellinen lähestymistapa, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten valintoihin ja käyttäytymiseen muuttamalla tapaa, jolla valittavina olevat vaihtoehdot ovat tarjolla.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies

Hanna Mattila Ilmastonmuutos Luonto ja ilmasto MMM

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.