Blogit

Kestävän talouden tulevaisuus on maaseudun tulevaisuus

Christell Åström Julkaisupäivä 27.8.2018 14.25 Blogit MMM

Kaupungeissa ja niiden kehysalueilla asuu tällä hetkellä 70 prosenttia Suomen väestöstä. Väestönkasvu on keskittynyt Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseuduille. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja huoltosuhde kasvaa. Väki on ikääntynein ja huoltosuhde korkein harvaan asutulla maaseudulla. Tätä kun pohtii, herää kysymys: onko maaseudun valojen sammuttelu alkanut? 

No eipä ole. Ei, ainakaan kun näkökulmana on bio- ja kiertotalouteen nojautuva kestävän talouden tulevaisuus. Tähän nojautuu ministeriömme alkukesästä valmistunut tulevaisuuskatsaus, jonka skenaarioissa puhtaan, laadukkaan ja turvallisen ravinnon ja veden sekä luonnonvarojen käytön merkitys kasvaa. Arktisten alueiden yhteistyö ja geopolitiikan muutos lisäävät pohjoisten alueiden painoarvoa tulevaisuudessa.

Paikkaperustaisuus politiikkaan ja kehittämiseen

Alueiden välillä on eroja, myös maaseutualueiden välillä. Erilaiset alueet tarvitsevat omaan toimintaympäristöönsä toimivia, räätälöityjä ratkaisuja. Nykyinen lainsäädäntö ei jousta tarpeeksi tällaisiin ratkaisuihin. Maaseutupolitiikan esille nostama paikkaperustainen politiikka ja kehittäminen, tarjoaa yhden ratkaisun. Siinä paikkojen resurssit ja tarpeet tunnistetaan, jolloin ratkaisut vaikkapa palveluiden tuottamiseksi voisivat olla hyvin erilaisia harvaan asutulla maaseudulla ja kaupungeissa. Erilaiset alueet myös hyötyvät keskinäisestä vuorovaikutuksestaan.

Olemassa olevia mahdollisuuksia on rohjettava ja osattava hyödyntää järkevästi. Vain siten pystymme ylläpitämään ja kehittämään yhteiskuntaa tulevaisuudessa, jossa luonnonresursseja on niukasti. Vain siten pystymme luomaan puitteet monimuotoiselle maalle ja erilaisille elinvoimaisille alueille ja paikoille. Tämä vaatii, että asetetaan selkeät yhteiset tavoitteet ja tehdään yhdessä pitkäjänteistä työtä, joilla tavoitteisiin tähdätään. Kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat työtämme kaikilla sektoreilla.

Kaksi kuumaa sanaa: monipaikkaisuus ja digitalisaatio

Ihmisten lisääntyvä monipaikkaisuus on maaseudulle mahdollisuus. Ihmiset kuin eivät enää asu, käy töissä ja vietä vapaa-aikaansa samassa paikassa. Meneillään oleva työn murros vahvistaa ilmiötä samalla kun se tuo mukanaan muita suuria muutoksia. Jo tänä päivänä voi pyörittää globaalia yritystä maaseudulla ja hankkia vapaa-ajan asunnon kaupungista. Muuttuvassa työmaailmassa maaseudun moniosaajat ovat vahvoilla, kunhan edellytykset yrittäjyyden ja palkkatyön, kausityön ja osa-aikatyön yhdistämiselle ovat olemassa.

Digitalisaatio vahvistaa paikkariippumattomuutta niin asumisessa, yrittäjyydessä kuin opiskelussa. Tosin digitalisaatiota voidaan hyödyntää vain, jos saatavilla on huippunopeat, luotettavat ja symmetriset tietoliikenneyhteydet. Siis että netti toimii! Valokuidun rakentaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi lähivuosina.

                                                                                         ***

Tulevaisuutta ennustaessa ainoa varma asia on muutos. Vaihtoehtoisia polkuja pystymme nykytilan ja menneisyyden tarkastelusta toki hahmottamaan. Yllätysmomentteja löytyy aina, kuten esimerkiksi ihmisten muuttuvat arvot ja asenteet, jotka ovat vaikeasti ennustettavissa. Haastetta lisäävät maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja leviämisnopeuteen mahdollisuutemme vaikuttaa ovat pienet. Pystyäksemme paremmin sopeutumaan tulevaisuuden muutoksiin sekä vaikuttamaan kehityksen kulkuun täytyy edes yrittää ennustaa. Tehtävämme on ohjata muutosta tehtyjen arvioiden osoittamaan parhaimpaan mahdolliseen suuntaan, vahvistaen toivottuja ja vaimentaen ei-toivottuja vaikutuksia.

Christell Åström, neuvotteleva virkamies, maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita