Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kevään tulvatilanne näyttää melko rauhalliselta, mutta varautumistyö tuleviin haasteisiin on käynnissä

Antti Parjanne Julkaisupäivä 6.4.2021 12.05 Blogit MMM

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Sademäärä lisääntyy ja rankkasateita tulee yhä useammin, merivedenpinta nousee ja lyhytaikaisvaihtelu lisääntyy sekä vesistötulvien ajankohta muuttuu. Suomi on pitkä maa ja viime talvi oli hyvä esimerkki uudenlaisista haasteista vesivarojen hallinnalle. Varautuminen on siis entistä tärkeämpää.

Viime keväänä esimerkiksi Pohjoisessa, erityisesti Rovaniemellä ja Kittilässä, tulvat olisivat voineet aiheuttaa suuriakin vahinkoja, jos niihin ei oltaisi varauduttu eri organisaatioiden yhteistyöllä. Tänä keväänä tulvatilanne vaikuttaa melko rauhalliselta: pohjoisessa lunta on korkeintaan keskimääräisen verran ja etelässä sulaminen on tapahtunut pääosin vaiheittain. Myös jokien jäät ovat olleet normaalia ohuempia koko maassa. Eniten tulvien suhteen on ollut jännitettävää Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla vesi nousi pääsiäisen aikoihin muutamiin kellareihin ja paikallisteitä oli poikki. Viime viikon vähäiset sateet, pakkasyöt ja tekojärvien täytön onnistunut ajoitus mahdollistivat pengeralueiden tulvaluukkujen kiinnipitämisen Kyrön- ja Lapuanjoilla. Näiden jokien tulvahuippu oli parisen viikkoa normaalia aikaisemmin ja vastasi tilastollisesti 5-10 vuodessa toistuvaa tulvaa. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippuja ennakoidaan myöhemmäksi huhtikuussa.

Tulviin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin pyritään varautumaan myös kuultavina olevissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Kansalaisilla ja sidosryhmillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien sisältöön 14.5. asti. Suunnitelmia on laadittu niiltä vesistö- tai rannikkoalueilta, joissa on arvioitu olevan merkittäviä tulvariskikohteita. Käytännössä suunnitelma-alueet kattavat reilut puolet koko manner-Suomen pinta-alasta. Suunnitelmissa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet tulvavahinkojen ehkäisemiseksi sekä suunnitelmat siitä, kuinka toimitaan tulvien aikana ja niiden jälkeen. Toimenpiteitä voivat olla konkreettiset tulvapenkereet, tilapäisen tulvasuojauskaluston hankkiminen sekä maankäytön ohjaus tulvaturvalliseksi. Mukana on myös paljon ei-rakenteellisia toimia kuten varautumissuunnitelmat ja harjoitukset, tulvaennusteiden ja -varoitusten kehittäminen. 

Yksi keskeisimmistä toimista on asukkaiden vastuulla oleva omatoiminen varautuminen. Varsinkin tulvavaara-alueilla asuvien olisi syytä selvittää oma tulvariskinsä, mahdolliset lähiseudulta katkeamisvaarassa olevat kulkuyhteydet sekä kuuluuko koti- tai kiinteistövakuutukseen tulvaturva. Tarvittaessa omaisuutta voi suojata tai siirtää pysyvästi pois tulvavaarasta sekä laatia oma suunnitelma tulvatilanteen varalta.

Tulvan uhatessa kannattaa varautua tilapäisten suojausten tekemiseen riittävän ajoissa ja varmistaa niiden toimivuus. Esimerkiksi Rovaniemellä viime kevään tulvatilanteessa Saarenkylän kaikki tulvavaarassa olleet yli 70 asuinrakennusta suojattiin tilapäisesti, Kittilässä rakennettiin paljon tilapäisiä penkereitä ja evakuoitiin palvelutalo. Kaupunki, pelastuslaitos ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu tarjosivat apuja tähän. Kaikkien rakennusten tulvasuojaukset eivät joutuneet todelliselle koetukselle sään muututtua suotuisaksi ja tulvahuipun jäädessä ennakoitua pienemmäksi. Viranomaisten varautumistoimien onnistumisessa suuri apu oli edellisenä vuotena alueella pidetystä viranomaisten tulvaharjoituksesta.

Toisaalta ehkäisemällä ja estämällä pysyvämmin toimin tulvariskejä olisi ainakin osittain voitua välttyä tilapäiseltä ja osittain kiireellä tehdyiltä suojaustoimilta, joista kaikki eivät välttämättä olisi kestäneet tulvavesiä. Onkin tärkeää hallita tulvariskejä mahdollisimman hyvin ja kokonaisvaltaisesti erilaisin toimenpitein. Tässä nyt kuultavina olevilla tulvariskien hallintasuunnitelmilla on tärkeä rooli.

Mielipiteen hallintasuunnitelmista voi esittää 14.5.2021 mennessä: www.ymparisto.fi/vaikutaveisiin 

Ajankohtaiseen vesitilanteeseen voi puolestaan tutustua vesi.fi -sivustolla: www.vesi.fi/vesitilanne

Antti Parjanne

Blogin kirjoittaja työskentelee ministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikössä muun muassa tulva- ja kuivuusriskien hallinnan parissa.

 

Antti Parjanne MMM Vesi

Lisää kommentteja