Asunto-osakkeiden sähköistä rekisteröintiä pohdittiin ensimmäistä kertaa jo vuosituhannen alussa. Uusi startti asialle saatiin muutama vuosi sitten, kun ympäristöministeriön johdolla tehtiin selvitys asunto-osakerekisterin toimintamallista.

Poliittinen tahtotila asialle varmistui, kun toimintatapojen uudistamisen ministerityöryhmä helmikuussa 2016 ilmoitti puoltavansa valmistelun käynnistämistä rekisterin toteuttamiseksi. 

Asiat tuntuivat vihdoin lähteneen liikkeelle. Ensimmäiset kärsimättömät kommentit on kuitenkin jo kuultu: ”Miksei toteutus ole jo käynnissä?”

Ensin määritellään tavoitteet

Hanke on käynnistynyt maa- ja metsätalousministeriön asettamana toukokuun alussa. Se jakautuu tämän vuoden loppuun kestävään valmisteluvaiheeseen ja jatkuu vuoden 2017 alusta toteutusvaiheella.  

Hanketta on valmisteltu koko kevään ajan ja ohjausryhmä on kesäkuun alussa päässyt ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa hankekokonaisuuteen sekä siihen, mitä tavoitteita hankkeelle asetetaan.  Sitoutuminen yhteiseen tavoitetilakuvaan on onnistumisen edellytys ja tärkein asia ennen kuin ensimmäisiä toteutuksia päästään aloittamaan.

Odotukset hankkeesta saataville hyödyille ovat suuret. Hankkeessa luodaan mm. edellytyksiä vaihdannan ja vakuuksienhallinnan sekä asunto-osakeyhtiöiden hallinnon ja erilaisten asumisyhteisöjen palvelujen sähköistymiselle.  Mitä syvemmin tarpeita tarkastellaan, sitä laajemmaksi ja monisyisemmäksi hanke näyttää paisuvan.  Monet keskeisiksi mainituista hyödyistä vaativat toteutuakseen kokonaan uudenlaisia toimintatapoja, uudenlaista vastuunjakoa sekä asuntojen ja huoneiston hallinnan ja oikeuksien tarkastelua merkittävästi laajempana ilmiönä kuin ainoastaan asunto-osakkeiden sähköistämisenä. 

Etenemme pala kerrallaan

Ensimmäiset askeleet on kuitenkin jo paalutettu. Meidän on ensimmäiseksi tunnistettava, yksilöitävä sekä kuvattava ne omistus- ja hallintakohteet, joista tietoja halutaan tarjota. Vasta tämän jälkeen päästään miettimään tavoitteet täyttäviä toteutustapoja omistajuuden ja kohteiden ominaisuuksien kirjaamiseksi.

Hankkeen alkuvaiheessa toiminta onkin keskittynyt viranomaisten väliseen yhteistyöhön edellytysten luomiseksi. Yksilöivän huoneistotunnuksen määrittely ja käyttöönotto mahdollistaa eri viranomaisrekistereissä olevien huoneistotietojen yhdistelyn. Yhtiöjärjestysten huoneistoselitelmien yhtenäinen määrittely ja muuttaminen koneluettavaan rakenteelliseen muotoon mahdollistaa hallintakohteiden käsittelyn kaupankäynnin ja vakuushallinnon digitalisoituvissa prosesseissa.

Tarpeiden ja tavoitetilan kirkastaminen on tämän vuoden loppuun kestävän valmisteluvaiheen tärkeimpiä lopputuloksia. Niiden selvittämiseksi tarvitaan tulevasta rekisteristä hyötyvien ja rekisteriä ylläpitävien sidosryhmien panosta. 

Useiden organisaatioiden sisäisten toimintojen nivominen yhdeksi digitalisoiduksi prosessiksi ei onnistu, elleivät kaikki mukana olijat koe hyötyvänsä toimintatapojensa muutoksesta. Siksi vielä syksyn aikana käytämme eri sidosryhmien kanssa merkittävän työpanoksen toimintatavan määrittelyn ja tavoitetilan varmistamiseksi. 

ASREK kootaan pala kerrallaan, mutta jokainen pala on sovitettava yhteisesti sovittuun palapeliin.

 

Antti Kosonen

Hankepäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö