MMM:n yleinen blogi

Lähiruoan voittokulku Ikaalisissa

Auli Väänänen Julkaisupäivä 16.8.2019 18.20 Blogit MMM

Pirkanmaan hankintatreffeillä tapasin Ikaalisten ateriapalvelun palvelupäällikön Kaija Rönnin, jonka kanssa pääsin perehtymään kaupungin kunnianhimoisiin lähiruokahankintoihin.

Ikaalisissa on pitkäjänteisesti panostettu kotimaisten ja erityisesti paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden käytön lisäämiseen. Jo vuonna 2013 kaupungissa tehtiin valtuustoaloite suomalaisen ruoan käytön puolesta, ja perustettiin elintarvikehankintojen suunnittelutyöryhmä. Seuraavana vuonna kaupunginhallitus hyväksyi elintarvikehankintastrategian, jonka periaatteena on ollut käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja suomalaisia elintarvikkeita.

Toivotun lopputuloksen kannalta on ratkaisevaa, millaisin kriteerein hankintaa tehdään. Ikaalisissa suomalainen tuote on määritelty siten, että yhden raaka-aineen tuotteiden tulee olla 100 prosenttisesti suomalaisesta raaka-aineesta, ja useamman raaka-aineen tuotteissa suomalaisten raaka-aineiden osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia. Lisäksi tuotteen tulee olla tuotettu ja jalostettu Suomessa.

Rönnin mukaan tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2017 mennessä 20 prosenttia elintarvikehankintojen budjetista käytetään paikallisen lähiruoan ostamiseen. Käytännössä tämä merkitsee 120 000 euron jäämistä oman kunnan alueelle, minkä positiivinen vaikutus vielä kertautuu lisääntyneenä työllisyytenä ja verotuloina.

Ikaalisten ateriapalvelussa on strategian mukaisesti lisätty paikallisen ruoan osuutta siten, että tavoiteltu lähiruokaprosentti saavutettiin vuonna 2017. Vuonna 2018 alkaneessa uudessa hankintasopimuksessa yksi lähiruokatoimittaja jäi pois, jolloin lähiruoan osuus laski 18,3 prosenttiin. Uusia toimittajia etsitään kuitenkin kaiken aikaa.

Ikaalisten lähiruokatuotteet ovat tilausmäärällisesti suurimmasta pienimpään järjestettynä leipä- ja viljatuotteet, peruna ja juurekset, tuoreet vihannekset, lihajalosteet, säilykkeet sekä marjat ja hedelmät. Peruna ja juurekset on saatu paikallisilta toimittajilta kuorittuna ja viipaloituna, mikä on ateriapalvelussa käytön edellytys. Tässä on ollut mukana myös ripaus onnea, sillä läheinen varuskunta ostaa myös paikallisia tuotteita. Tämä on mahdollistanut yrittäjälle investoinnit käsittelylaitteisiin.

Lähiruokatoimittajat löytyivät hankintavaiheessa neuvottelumenettelyllä, joka mahdollisti tuotteiden kriteerien ja kuljetusten räätälöinnin mahdollisimman toimiviksi. Neuvottelumenettelyllä saatiin tuotteille myös uusia toimittajia ja pienet toimijat voitiin huomioida paremmin. Rönnin mukaan tällä hetkellä suurin osa lähiruokatuotteista hankintaan suorahankintana, ja tavoite on kartoittaa uusia yrityksiä ja tuotteita dynaamisen hankinnan avulla.

Ikaalisissa tehtiin lähiruokatavoitteista totta, mikä osoittaa, että lähiruoan käyttöä on mahdollista lisätä julkisissa ateriapalveluissa. Hyvää suunnittelua, pitkäjänteistä yhteistyötä ja rautaista tahtoa hankintojen uudelleenjärjestely ja toimittajien löytäminen vaativat, mutta työ palkitsee niin paikallisen ruoantuotannon ja yritystoiminnan kasvuna kuin oman kunnan ja alueen talouden kohentumisena. Lähiruoan käytöllä on myös positiivinen vaikutus kunnan imagoon, kunhan siitä muistetaan avoimesti ja ylpeästi kertoa. Elintarvikehankinnat tuleekin nähdä laajemmin kuin vain kulueränä kunnan taloudessa.

Auli Väänänen
​erityisasiantuntija

Twitter: @hankintalahetti

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita