Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut pysyvästi energiamarkkinoita. Riippuvuus Venäläisestä energiasta on tullut tiensä päähän, mutta kysyntään pitäisi jotenkin pystyä vastaamaan. Riippuvuutta tuontiruoasta ja energiasta halutaan vähentää, ja luonnolliseksi ratkaisuksi on noussut ruoan- ja energiantuotannon vahvistaminen. Kotimainen ruoantuotanto on kuitenkin ollut pitkään riippuvainen erityisesti typen osalta tuontilannoitteista tai maakaasusta, jotka ovat tulleet pääsääntöisesti itänaapuristamme. 

Yksi keino edistää ravinneomavaraisuutta on lisätä ravinteiden kierrätystä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen kotieläintuotannosta syntyvän lannan sisältä typpi ja fosfori riittäisi kattamaan merkittävän osan Suomen lannoitustarpeesta. Ravinteiden kierrättäminen ei ole kuitenkaan ihan helppo juttu. Suomessa kotieläintuotanto on keskittynyt tietyille alueille ja eriytynyt kasvintuotannon alueista, mikä tarkoittaa, että joillakin alueilla on ravinneylijäämää, kun taas toisaalla ravinnetase on alijäämäinen.

Myöskään lannan ravinteet eivät aina vastaa kasvituotannon tarpeita, eikä tiloilta aina löydy lannan levittämiseen tarvittavaa kalustoa. Kasvinviljelytiloilla lannoitus toteutetaan usein kylvön yhteydessä tekniikalla, joka vaatii rakeistetun lannoitteen.

Ravinteiden kierrättämisen valtakunnallinen onnistuminen edellyttää lannan ja muidenkin ravinnerikkaiden biomassojen prosessointia sellaiseen muotoon, että niitä voidaan kuljettaa kauaksikin syntypaikastaan. Aina prosessointi ei ole välttämätöntä, mutta alueilla jossa on ravinneylijäämää ja levitysalaa ei ole, on pitkälle jalostettujen ravinnevalmisteiden tuottaminen sen sijaan järkevää. Tällöin lannan ravinteiden siirtäminen kauaksi on kustannustehokkaampaa, niiden käyttäminen on helpompaa ja ne vastaavat paremmin kasvituotannon tarpeisiin. Jos lantaa käsitellään biokaasukaasuprosessissa, se tukee myös uusiutuvan energian tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeriössä edistetään ravinnekierrätystä muun muassa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman (RKKO) avulla, josta myönnetään tukea ravinnekierrätyksen innovaatioihin ja tuotantomittakaavan investointeihin. Lisäksi on tulossa toimintatuki, ravinnekiertotuki biokaasulaitoksille. Tuki on kohdennettu laitoksille, jotka tuottavat vastaanottamastaan lannasta biokaasua ja pitkälle jalostettuja ravinnevalmisteita. Tukea myönnetään prosessoitujen fosforikilojen mukaisesti ja tuen piiriin hakeudutaan tarjouskilpailussa.

Tukea hakevan on huomioitava, että mikäli pääsee tuen piiriin, tulee toiminnan alkaa muutaman kuukauden kuluessa hyväksytystä päätöksestä. Ravinnekiertotuen piiriin hakeutuvan tahon onkin huolehdittava, että tarvittavat luvat lannan prosessoimiseksi ovat kunnossa jo tarjouksen jättämisen yhteydessä.

Ravinnekiertotuen valmistelu on ollut pitkä tie. Tuki on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimenpiteistä. Ongelmana on ollut erityisesti tuen erityinen luonne, johon aikaisemmat valtiontukisäännöt eivät ole taipuneet. Nyt kuitenkin toivottuja muutoksia on saatu ja ravinnekiertotuen valtioneuvoston asetusta valmistellaan parhaillaan ja se on tulossa lähiaikoina lausunnolle. Myös tuen käytännön toimeenpanon osalta ollaan uuden äärellä ja muutoksia nähdään varmasti vielä jatkossakin. Tuen tavoite on kuitenkin selkeä; edistetään lannan ravinne- ja energiapotentiaalin laajempaa hyödyntämistä ja tuetaan osaltaan Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta.

Kirjoittaja työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä maatalouden ravinnekierrätyksen ja biokaasuun liittyvien aiheiden parissa.