MMM:n blogi

Lasten ja nuorten ravitsemuksen tuntemus on Suomen heikko kohta

Anna Lemström Julkaisupäivä 17.2.2020 7.45 Blogit MMM

Mitä lapset ja vanhukset syövät Suomessa? Turvaako ravitsemus myös haavoittuvimpien väestöryhmien hyvinvoinnin? Tai konkreettisemmin: saavatko nuoret terveyden kannalta vaikkapa liikaa kofeiinia energiajuomista vai kenties kahvista, ja kuinka kulutustottumuksiin kannattaisi yrittää vaikuttaa? Sitä me emme todellisuudessa tiedä, sillä Suomessa laadukasta ruoankäyttödataa kerätään vain aikuisväestöltä, siis 18-74-vuotiailta.

Ruoankäyttötiedot ovat välttämättömiä epidemiologiseen tutkimukseen, ravitsemussuositusten toimeenpanoon ja seurantaan sekä kemialliseen riskinarviointiin, siis käytännössä jotta voisimme tietää, millä tavalla väestön terveyttä ja hyvinvointia voidaan nykyisestään vahvistaa ja ongelmia ehkäistä. Tiedetään myös, että ravitsemustottumukset ja -erot muotoutuvat jo lapsuudessa, ja jatkuvat ylisukupolvisesti edelleen koulutusryhmien välisinä eroina pitkälle nuoruuteen. Lisäksi tiedetään, että kummankin ryhmän ruoankäytössä olisi hyvinvoinnin näkökulmasta parannettavaa, ja hyödyt sitä kautta säästäisivät yhteiskunnan menoja.

Arvokasta tietoa saadaan myös nykyisillä tutkimusmenetelmillä, mutta veren tai virtsan merkkiaineista emme voi päätellä, millaisista ruoka-aineista tai juomista ravintoaineet tai kemialliset aineet ovat elimistöön päätyneet.

Millaisia elintarvikkeita kuluttavat ne väestöryhmät, joiden tiettyjen ravintoaineiden saanti on liiallista tai niukkaa? Nauttivatko kasvuikäiset edelleen maitoa ja onko D-vitamiinin lisääminen juuri maitotuotteisiin tehokkain tapa varmistaa lasten ja nuorten riittävä D-vitamiinin saanti? Luotettavan tiedon pohjalta täydennyssuositukset voidaan kohdentaa optimaalisesti.

Ravitsemustottumuksista saatua tietoa tarvitaan myös, jotta Ruokavirasto voi laatia väestöryhmäkohtaiset kalankulutussuositukset dioksiinin välttämiseksi tai syöntisuositukset nitriitinsaannin vähentämiseksi. Nykyisellään optimaalista saantidataa lapsilta ei ole käytettävissä tähänkään tarkoitukseen. Erityisesti lasten altistukseen tulisi kiinnittää huomiota, koska sen lisäksi, että elimistö on kehittymisvaiheessa, myös altistus on moninkertaista ruumiinpainon ollessa alhainen.

Aikuisten todellista ruoankäyttöä selvitetään Suomessa perusteellisesti joka viides vuosi FinRavinto -ruoankäyttötukimuksessa, tuorein tutkimus on peräisin vuodelta 2017. Lapsista ja nuorista, sekä vanhuksista tietoa ei ole toistaiseksi kerätty. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava Riksmaten-ruoankäyttödata kerätään aikuisilta vain noin joka kymmenes vuosi. Toisaalta Ruotsissa on tehty ruoankäyttötutkimuksia myös lapsille ja nuorille.

Tarkan, yksilökohtaisesti kerättävän tutkimusaineiston ulottaminen nykyistä laajempaan väestönosaan lisää luonnollisesti kustannuksia. Ratkaisu voisi olla nykyistä tarkempi harkinta sen suhteen, minkätasoista tuoretta tietoa mihinkin tarpeeseen on syytä olla saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pyrkimys kehittää kevyempiä menetelmiä ravintoaineiden saannin selvittämiseen ravinnon kulutuksen ja käyttäytymisen arvioinnin kautta on kannatettava. Myös terveydenhuoltojärjestelmän, kuten neuvoloiden ja koulujen keräämän tiedon käytössä on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Ruoankulutusta voidaan myös väliaikaisesti arvioida kevyemmällä menetelmällä, esimerkiksi ruokakoritilastoista, ruokataseista tai kauppojen ostostilastoista, mikäli ne ovat riittävän tarkasti saatavana.

Kevyemmät tavat kerätä elintarvikkeiden kulutustietoja voivat väliaikaisesti antaa hyödyllistä tietoa esimerkiksi tiettyjen elintarvikkeiden kulutustrendeistä tai muutoksista trendeissä ostotasolla. Tällaisia tutkimuksia voidaan kuitenkin hyödyntää riskinhallinnassa ja ravitsemuspoliittisessa päätöksenteossa ainoastaan, jos sitä validoidaan aina tietyn väliajoin tehtyä, kattavaa ravinnonsaantiseurantatutkimusta vasten.

Meillä kerätyllä tiedolla on käyttöä laajemminkin. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tietopankin kautta data kaikkien EU-maiden sekä komission käytettävissä yhdessä tai erikseen. Tietopankkiin on kerätty 25 EU-maan aikuisten, pikkulasten, lasten, nuorten ja vanhusten ruoankäyttötutkimukset yhteen. Tähän tietoon komissio perustaa toimenpide-ehdotuksensa sekä ravitsemuspolitiikan linjauksissa että kemiallisten raja-arvojen asettamisessa. Sillä on siis todella merkitystä, kuinka hyvää, uutta ja ikärakenteeltaan kattavaa dataa EFSA:lle lähetetään!

Hallitusohjelman linjauksissa halutaan panostaa vahvasti juuri lapsiin ja nuoriin. Ravitsemustutkimuksen ulottaminen herkkiin väestöryhmiin olisi vaikuttava keino huolehtia väestön hyvinvoinnista pitkällä tähtäimellä.

Kommentit
Lisää kommentti
Minna Huttunen
Kiitos erittäin ajankohtaisesta kirjoituksesta. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomessa suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja kuitenkin meiltä puuttuu aivan keskeistä tietoa kaikkein herkimmistä väestöryhmistä, lapsista ja ikäihmisistä. Ruoan riskien talousnäkökulmista lisää VN TEAS-hankkeessa: https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-suurimmat-ruoan-aiheuttamat-terveysongelmat-ovat-nykyaan-suomessa-ravitsemuksellisia
Kirjoitettu 20.2.2020 17:04.
Selaa blogin artikkeleita