Lohi on kuningas, tähänhän olemme tottuneet kalastajien keskuudessa. Lohi herättää aina kysymyksiä. Jos lohta on, kuka sitä saa kalastaa ja kenelle lohi kuuluu. Tai jos lohta ei ole, missä syy ja miten tilanne korjattaisiin. Entäpä jos lohilajeja olisikin useita – Tyynellä valtamerellä elää kuningaslohi ja useampi muu lohilaji.  

Tyynenmeren lohista runsain on kyttyrälohi, joka on aikanaan istutettu myös Kuolan niemimaalle. Pitkän aikaa kyttyrälohi oli vain kuriositeetti, jota saatiin muutamia kappaleita vuosittain Tenosta ja Näätämöjoesta. Jos se onnistui kutemaan, luonto hoiti lähes kaikki kyttyrälohen poikaset seuraavana keväänä, kun ne sorasta kuoriuduttuaan suuntasivat hyvin aikaisin keväällä kohti kylmää ja pimeää Atlanttia. Nyt vuosikymmenen vaihteessa jotain muuttui. Nämä pienet rääpäleet alkoivat jäädä aiempaa paremmin henkiin ja palata runsain mitoin rannikolle. Samaan aikaan meille tutun lohen kohdalla on käynyt juuri päinvastoin. Jäämereltä palaa lohia selvästi heikommin, mikä on näkynyt selvästi – vähemmän lohia kohti Tenoa, Näätämöjokea ja muita Ruijan rannikon lohijokia. 

Mikä tarkalleen on saanut aikaan muutoksen, sitä ei tiedetä, mutta varsin todennäköisesti se liittyy ilmastonmuutokseen. Ja vaikka tietäisimmekin tarkan syyn, tuskin voisimme asiaan kovin nopeasti vaikuttaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa puhutaan pitkistä kaarista, vuosikymmenistä tai -sadoista.  Lohen kohdalla voi tapahtua suuria muutoksia jo yhden sukupolven eli noin kuuden–seitsemän vuoden kuluessa.  

Tenojokea on muokattu hyvin vähän, veden laatu on erinomainen. Näiden olosuhteiden parantaminen ei juuri paranna Tenon tilannetta lohijokena, toisin kuin joissa, jotka on padottu tai joita ihmistoiminta on muokannut rankalla kädellä. Kun katsotaan, mihin Tenolla voidaan parhaiten vaikuttaa, jäljelle jää kalastus.  

Tenolla on jo toteutettu vaikeita ratkaisuja, leikattu perinnekalastuksen pyyntiaikoja ja kiintiöity matkailukalastajien luvat. Vähennykset haluttiin pitää maltillisina ja sallia lohikantojen elpymiselle pitkä aika, jotta Tenon saamelainen perinnekalastus ja loheen perustuva matkailuelinkeino olisi voinut jatkua. Leikkaus onnistui ja kalastuskuolevuus väheni noin kolmanneksen, kuten oli suunniteltu. Luonto päätti kuitenkin toisin, koska samalla tapahtui tuo meriolosuhteiden muutos, joka on laittanut lohen tiukoille ja tuonut kyttyrälohta harhailemaan uusiin jokiin. 

Kalastusnappulaa oli siksi väännettävä vielä tiukemmalle ja kiellettävä lohenkalastus kokonaan. Kutulohien määrä on tuplaantunut, kun niitä ei ole kalastettu. Kun nämä suuremmat vuosiluokat vuorostaan palaavat kutemaan, lähtökohdat elpymiselle ovat hyvät. Sitä odoteltaessa katse on siirrettävä muihin lajeihin, kuten meritaimeneen ja miksei myös kyttyräloheen. Kunhan samalla pidetään mielessä, miten lohisaalista voidaan välttää. Tässä kuluneen kalastuskauden kokemuksista voi olla jatkossa paljon opittavaa. 

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies luonnonvaraosaston erätalousyksikössä.