Kuvittele laiva, jossa on 27 moottoria ja kolme kapteenia. Moottorit ovat eri puolilla alusta, niiden kokoerot ovat valtavat ja käytettävä energiakin erilaista – toisilla uusiutuvampaa kuin toisilla. Kuten tällaisen laivan, myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suunta määräytyy monien tekijöiden yhteispelissä.

Käynnissä oleva CAP-uudistus kulminoitui tällä viikolla kahteen merkkipaaluun. EU-maiden maatalousministerit päättivät neuvottelukantansa eli yleisnäkemyksensä CAP-uudistukseen ja samalla viikolla Euroopan parlamentti äänesti omasta kannastaan. Pohjaesityksenä molemmissa oli Euroopan komission ehdotus uudistuksesta. Nämä kolme instituutiota aloittavat pian niin kutsutut kolmikantaneuvottelut uudistuksen sisällöstä. Lopputuloksena saadaan ehkä jo ensi keväänä uusi EU-tason lainsäädäntöpaketti, jonka pohjalta ohjataan jäsenmaiden ja viljelijöiden toimintaa vuodesta 2023 eteenpäin.

Uuden CAP:n ympäristö- ja ilmastokunnianhimo on nykyisiä sääntöjä korkeampi. Nykyisellä ohjelmakaudella viljelijät ovat saaneet suorien tulotukien alla toteutettavista ympäristö- ja ilmastotoimista erikseen niin kutsuttua viherryttämistukea. Nyt viljelijöille ei makseta erikseen näistä toimista vaan päinvastoin, kaikkien tulee täyttää tietyt vaatimukset tukien saamisen ehtona. Tällaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi turvemaiden riittävä suojelu, kasvipeitteisyyden varmistaminen ja monimuotoisuuden lisääminen peltorakenteessa. Lisäksi maaseudun kehittämistuista 30 % ja suorista tulotuista 20 % on kohdennettava ympäristö- ja ilmastotoimiin. Prosenttiosuudet tarkentuvat kolmikantaneuvotteluissa. Myös maaseudun kehittämisessä voidaan jatkaa nykyisenlaista ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmää.

Suomi vaikuttaa uudistukseen erityisesti maatalousministereiden kokouksen eli ministerineuvoston kautta. Ministerineuvostossa sovitetaan yhteen 27 erilaisen jäsenmaan tarpeet, jotka kumpuavat niin luonnonolosuhteista kuin tuotantorakenteestakin. EU:n ruokaa tuotetaan alppiniityiltä turvemaille, pienillä ja suurilla tiloilla, ja jossakin sato kasvaa paremmin kuin toisaalla. Sääntöjen tulee turvata kaikkialla viljelijöille oikeudenmukainen korvaus ja ympäristölle ja ilmastolle kestävät tuotantotavat. Samalla politiikan tulee varmistaa koko Euroopan elintarvikehuoltovarmuus, joka on koko CAP:n tärkeimpiä tavoitteita. Arvata saattaa, ettei tehtävä ole helppo.

"EU:n ruokaa tuotetaan alppiniityiltä turvemaille, pienillä ja suurilla tiloilla, ja jossakin sato kasvaa paremmin kuin toisaalla. Sääntöjen tulee turvata kaikkialla viljelijöille oikeudenmukainen korvaus ja ympäristölle ja ilmastolle kestävät tuotantotavat."

Yhtenä laivan moottorina Suomi vei neuvotteluissa eteenpäin korkeampaa ympäristö- ja ilmastokunnianhimoa ja painotti ympäristö- ja ilmastotoimien toteutusta erityisesti maaseudun kehittämistukien kautta.

Suomessa maaseudun kehittämisen ympäristökorvauksessa on mukana jo noin 90 % viljelijöistä ja ne kattavat monia tukitoimia luomuviljelystä perinnebiotooppeihin. Nämä toimet ovat monivuotisia ja kohdennettuja ja siten vaikuttavia. Niiden rahoitukseen voi käyttää EU-varojen lisäksi myös kansallista rahaa, jotta toimenpiteistä saadaan erityisen tehokkaita. Ministerineuvostossa saavutettu yleisnäkemys kannustaa näiden entistä laajempaan hyödyntämiseen.

Tämä onnistuminen kertoo siitä, miten laivaa voidaan kääntää vieläkin ympäristö- ja ilmastokestävämpään suuntaan: hyvin toimivia käytäntöjä hyödyntäen ja niiden kunnianhimoa lisäten. Kaikki laivat eivät taivu äkkikäännöksiin. Muutos on vaikuttavampi, kun kaikki saamme kaikki moottorit porskuttamaan samaan suuntaan.

Euroopan parlamentti ohjailee laivaa omalle kurssilleen. Mediahuomiota runsaasti saanut kasvisburger-kysymys on vain yksi osa CAP-uudistuksen kokonaisuutta ja kolmikantaneuvotteluissa punnitaan, miten parlamentin ja jäsenmaiden kannat sovitetaan yhteen. Työ CAP-uudistuksen parissa siis jatkuu. Samalla laaditaan kansallista CAP-suunnitelmaa, joka määrittelee sen, miten politiikkaa toteutetaan Suomessa.

Tervetuloa kuulemaan valmistelusta esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön webinaariin 18. marraskuuta.

• CAP-uudistuksesta tarkemmin MMM:n CAP27-sivuilla 
• Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriön CAP-webinaarista 

 

Minna-Mari Kaila 

Kirjoittaja toimii ruokaosaston osastopäällikkönä.