Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Metsien monimuotoisuuden suojelussa tarvitaan positiivista asennetta ja pitkäjänteistä otetta

Mikko Peltonen Julkaisupäivä 12.1.2022 9.23 Blogit MMM

Suomen luontopaneeli esitti loppuvuodesta metsien suojelun merkittävää lisäämistä, jotta luonnon monimuotoisuus saataisiin elpymään EU-strategian mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Luontokadon torjumiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia, mutta taivas ei kuitenkaan ole putoamassa niskaamme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Meillä on hyvin aikaa tehdä huolellisesti pohjustettuja ratkaisuja metsien monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

Arvokkaimmat luonnontilaiset vanhat metsät on jo suojeltu viimeisten vuosikymmenten aikana toteutetuissa suojeluohjelmissa, eikä Etelä-Suomeen saada millään toimenpiteillä syntymään kymmenessä vuodessa lisää vanhoja luonnonmetsiä. Lisäksi on huomioitava, että suojelulle olisi polttavaa tarvetta myös esimerkiksi maatalousympäristöissä ja vesistöissä. Rajalliset voimavarat kannattaa käyttää niin, että lopputulos on kokonaisuutena mahdollisimman hyvä.

Suomalainen perusmetsä ei ole luontoarvoiltaan köyhä puupelto, vaikka niin kuulee usein väitettävän. Yhden puulajin puuplantaaseilla, joita on paljon eri puolilla maailmaa, on hyvin vähän yhtäläisyyksiä suomalaisen talousmetsän kanssa. Metsiin kertyy ajan mittaan sitä enemmän luontoarvoja mitä paremmin luonnonhoidosta huolehditaan.

Luonnonhoidon toimilla voidaan ylläpitää lukuisille uhanalaisille lajeille tärkeitä metsän ominaisuuksia, kuten lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoista puustoa, kuollutta, lahoavaa ja jopa palanutta puuta, puroja ja muita vesielementtejä sekä riistatiheikköjä. Varsin pieni osa lajeista vaatii täysin koskematonta aarnimetsää elinympäristökseen, toki niitäkin on. Mutta esimerkiksi hömötiainen, töyhtötiainen tai metso eivät kuulu näihin lajeihin.

Suomalainen metsätalous on muuttunut 1990-luvulta lähtien parempaan suuntaan luonnon monimuotoisuuden kannalta. Parannettavaa on edelleen monissa asioissa, mutta metsien monimuotoisuuden hyväksi tehty työ pitäisi tunnustaa ja antaa sille enemmän arvoa. Samoin on hyväksyttävä, että luonnonhoito on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset realisoituvat monimuotoisuuden elpymisenä pitkän ajan kuluessa. Tässä suhteessa jopa kolmekymmentä vuotta on lyhyt aika.

Metsäkeskustelussa ajaudutaan helposti jyrkkään vastakkainasetteluun, kuten on käynyt avohakkuita ja jatkuvaa kasvatusta koskevassa kiistelyssä. Avohakkuu on raju toimenpide ja lopputulos on tuoreeltaan ankean näköinen, mutta luonto alkaa uudistua heti hakkuun jälkeen ja taimien istuttaminen nopeuttaa uuden puuston syntymistä merkittävästi. Toisaalta mikään luonnonvoima ei poimi valikoidusti puita samalla tavalla kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuu.

Molemmissa metsänhoitotavoissa käytännön toteutus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten luonnon monimuotoisuus kehittyy. Jatkuvaa kasvatusta kannattaa ehdottomasti lisätä nykyisestä ja ottaa sitä käyttöön kohteissa, joihin se parhaiten sopii, esimerkiksi suometsissä. Avohakkuiden kieltäminen kokonaan ei ole kuitenkaan kokonaiskestävyyden kannalta järkevää.

Valtaosa Etelä-Suomen metsistä on yksityisomistuksessa. Metsänomistaja viime kädessä päättää mitä metsälle tapahtuu – ei metsäteollisuus, MTK, Metsäkeskus tai ministeriö. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja arvostuksia, monille luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö ovat puunmyyntituloja tärkeämpää. Metsää ei ole myöskään pakko hakata, siihen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta eikä siihen nykyään enää edes verotuksella taloudellisesti patisteta.

Suurin osa metsänomistajista ei kuitenkaan pidä ylhäältä annettuja suojelupäätöksiä mieluisina vaan haluaa säilyttää päätösvallan itsellään. Metsien lisäsuojelulle olisi silti hyvät lähtökohdat, kunhan se toteutetaan metsänomistajia kannustavalla ja arvostavalla tavalla.

Kirjoittaja Mikko Peltonen on MMM:n tutkimusjohtaja ja Helsingin yliopiston metsäeläintieteen dosentti.

Eläimet ja kasvit Luonto ja ilmasto MMM Metsät Mikko Peltonen Poimi uutisnostoksi

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.