Blogit

Miten metsiä pitäisi hoitaa?

Juha S. Niemelä Julkaisupäivä 14.6.2018 14.45 Blogit MMM

Maailmanpankki julkaisi muutama vuosi sitten listan metsien pinta-alaosuuksista eri maissa. Kymmenen metsäisintä valtiota sijaitsee sen mukaan trooppisella vyöhykkeellä, kärkipaikalla Suriname ja seuraavina Mikronesia ja Seychellit. Suomi oli listalla teollistuneiden maiden kärkisijalla yhdentenätoista.

Listaus osoittaa, että olemme hoitaneet menneinä vuosina metsiä kohtalaisen järkevästi. Vaikka Suomen hyvinvointia on kautta aikain rakennettu metsistä saatavalla tuotolla, metsiä on osattu hyödyntää niin, että ne ovat säilyneet myös 2010-luvulle.

Metsätalouden kestävyyden turvaaminen on aina ollut ja on jatkossakin metsäpolitiikan ydin. Me haluamme antaa tuleville sukupolville vastaavat tai jopa paremmat edellytykset metsien hyödyntämiseen kuin mitä meillä itsellämme on ollut. Täällä pohjoisessa metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että nyt tehtävät valinnat metsänhoidossa vaikuttavat vielä vuosikymmentenkin kuluttua.

Miten metsiä pitäisi sitten hoitaa? Viime aikoina julkisessa keskustelussa on vannottu sekä poimintahakkuisiin perustuvan eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen että jaksollisen eli tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen nimeen.  Molempia menetelmiä puolustetaan muun muassa taloudellisilla tekijöillä ja ilmastonmuutoksen torjunnalla. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta kysymykseen ei olekaan yhtä oikeaa vastausta.

Tiettyyn metsikköön sopiva hoito- ja käyttötapa riippuu muun muassa alueen maantieteellisestä sijainnista, kasvupaikasta, ajankohdan markkinatilanteesta ja metsänomistajan tavoitteista. Lisähaastetta asiaan tuo se, että myös näkemykset tulevaisuuden markkinatilanteesta saattavat vaikuttaa optimaaliseen ratkaisuun. 

Metsäpolitiikan avulla olemme pyrkineet monipuolistamaan metsien käsittelyä. Lainsäädäntö asettaa metsien hoidolle ja käytölle reunaehdot, mutta suositukset ja markkinat ratkaisevat lopulta käytännön menettelytavat.

Metsäluonto on vaihtelevaa ja sanotaan, että vuodet eivät ole veljeksiä.  Erilaisten metsänomistajien tavoitteet ja suhde metsään ovat lisäksi erilaisia. Siksikin metsien käsittelyyn tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja.

Jos joku menetelmä ei toimi tai vastaa metsänomistajan tavoitteita, tarvitaan myös vaihtoehtoinen ratkaisumalli. Jos esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus ei tuota toivottua taimiainesta, metsänomistajalla tulee olla mahdollisuus siirtyä takaisin jaksolliseen kasvatukseen. Harva asia maapallolla on mustavalkoista ja monipuolisesta metsien hyödyntämisestä hyötyy myös metsäluonto.   

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus haluttiin metsälain uudistamisen yhteydessä mahdollistaa yhdeksi vaihtoehdoksi muiden menetelmien joukkoon. Tietopohja aiheesta oli tällöin ohut, koska käytännön kokemuksia oli vain vähän. Nyt kokemuksia ja tutkimustietoa on jo hieman enemmän, joten Tapio Oy on maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella päivittämässä tältä osin metsänhoidon suosituksia. Tapio on kokoamassa aiheesta myös tutkimustietokoostetta Metsäpolitiikkafoorumia varten.

Myös maa- ja metsätalousministeriö kuulee kesän ja syksyn mittaan laajasti tutkijoita ja sidosryhmiä osana Kansallisen metsästrategian päivitystä ja Pyöreän pöydän metsäkeskustelua. Metsästrategian päivittämiseen voi lisäksi ottaa kantaa elokuussa avattavassa Ota kantaa -kyselyssä. Eri-ikäisrakenteisen metsätalouden suosio on selvästi lisääntymässä ja tutkimustiedon tulisi osata antaa suosituksia siihen, mihin metsiin se parhaiten soveltuisi.

Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä ja ne tuottavat meille monenlaisia hyötyjä. Suomessa on satoja tuhansia metsänomistajia, mutta vieläkin enemmän on niitä, jotka hyötyvät metsäalan tuottamilla verotuloilla rahoitetuista palveluista tai jotka hyödyntävät metsiä jokamiehenoikeuksien perusteella. Tämä kokonaisuus turvataan parhaiten mahdollistamalla monipuolinen metsien hoito ja käyttö. Kyse on myös riskien hallinnasta – kaikkia munia ei kannata laittaa yhteen koriin.


Juha S. Niemelä
Ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö
Twitter: @jsniemela

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita