Hallituskauden vaihtuessa on hyvä kerrata myös erätalouden tapahtumia ja ilmiöitä. Vapaa-ajan kalastuksen, kalakantojen hoidon ja metsästyksen normaali vuodenkierto säilyi ennallaan. Hallituskauden viimeisimpinä töinä valmisteltiin julkisen riistakonsernin strategiapäivitys ja kalastusmatkailun toimenpideohjelma. Yhteiskunnallinen keskustelu metsästyksen ja kalastuksen ympärillä näyttäisi kuitenkin viime vuosina lisääntyneen. 

Lajien uhanalaisuus ja elinympäristöjen merkitys olivat näkyviä teemoja, joiden eteen tehtiin myös useita konkreettisia toimia. Nousu –ohjelmassa kunnostettiin uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymisalueita, purettiin vaellusesteitä sekä toteutettiin esteiden ohitusratkaisuja. Kampanja järvilohen puolesta käynnistettiin alkuvuodesta 2023. Saimaan uhanalaiset olivat otsikoissa myös pari vuotta aiemmin, kun saimaannorpan suojelemiseksi tehtäviä kalastusrajoituksia koskeva valtioneuvoston asetus uusittiin. 

Vuosittaiset neuvottelut Tornion- ja Tenojoen kalastuksesta jatkuivat. Vaikka Tornionjokeen nousevat lohimäärät ovat viime vuosina olleet kohtuullisella tasolla, Tenojoen vesistössä lohen kalastus on jouduttu kieltämään jo kolmena vuonna peräkkäin lohikantojen heikon tilan takia. Luonnonvarojen heikentyessä keskusteluun nousivat yhä näkyvämmin perustuslailliset oikeudet ja velvollisuudet: miten sovittaa yhteen saamelaisten oikeus kalastuskulttuurinsa harjoittamiseen ja yhtä lailla perustuslaissa oleva, kaikille kuuluva vastuu ympäristöstä?

Taantuvien vesilintujen elinympäristöjä parannettiin kosteikkoja ja levähdysalueita perustamalla ja pienpetojen tehokkaalla pyynnillä, myös suojelualueilla. Elinympäristöjen parantamiseksi tehtiin hienoa ja tuloksellista työtä laajalla verkostolla Sotka –hankkeessa ja Helmi –ohjelmassa. Laajapohjainen työryhmä valmisteli myös esityksen vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi. 

Päättyneellä hallituskaudella erätalouden kysymykset olivat yhteiskunnallisessa keskustelussa aiempaa näkyvämmin esillä. Eduskuntaan edenneet kansalaisaloitteet saivat näkyvää huomiota, mutta eettisyys ja eläinsuojelulliset näkökulmat korostuivat etenkin sosiaalisen median kautta.

Ekologinen kestävyys luo pohjan kala- ja riistakantojen hyödyntämiselle, mutta myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on huomioitava yhä kattavammin. Nyt uutena elementtinä oikeudellista kestävyyttä kyseenalaistetaan säännöllisesti valitusprosessien kautta. Oikeudellinen kestävyys korostuu poikkeuslupapäätöksissä, joiden taustalla on EU:n luonto- tai lintudirektiivi. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että uhanalaisten lajien suojelemiseksi tehty, aikanaan hyvin perusteltu säädöspohja ei mahdollista parhaita toimintamalleja tilanteessa, jossa lajin kanta on suotuisalla suojelutasolla ja laji voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja tai muuta haittaa. Tiukka suojelu voi myös estää runsaankin lajin kokonaiskestävän, tietopohjaisen hyödyntämisen kalastuksessa tai metsästyksessä. Näitä ongelmatilanteita käsiteltiin hallituskauden aikana erityisesti valkoposkihanhen, sekä osin myös karhun ja ilveksen kohdalla. Tilanne tulee työllistämään niin poliitikkoja kuin virkamiehiä myös tulevalla hallituskaudella.

Vesa Ruusila työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosaston erätalous -yksikön päällikkönä.