Valtiovarainministeriön tuore taloudellinen katsaus avaa suhteellisen positiivisia näkymiä talouden kehittymisestä lähivuosille. Toisaalta korona epidemia ei ole vielä lainkaan voitettu ainakaan maailmanlaajuisesti ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös kotimaan talouskehitykseen. 

Näkemys positiivisesta talouskehityksestä perustuu maailmantalouden mittavaan elvytykseen (erityisesti USA:ssa ja Kiinassa), rokotusten etenemiseen ja rajoitustoimien purkamiseen. Nämä globaalit vaikutukset edesauttavat myös kotimaisen talouden suotuisaa elpymistä. Julkisen talouden arvioidaan myös toipuvan mutta näkymät ovat edelleen alijäämäiset, mikä muistuttaa meitä edelleen aiempina vuosina puheena olleen kestävyysvajeen umpeen kuromisen tavoitteesta. VM:n arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on vuoden 2025 tasolla noin 8 mrd. euroa (muistaakseni samaa tasoa kestävyysvajeen on arvioitu olevan jo viimeisen 10 vuotta). Katsaukseen sisältyy myös varteenotettava ja ymmärrettävä ohje tulevaisuuteen: ”julkinen taloudenpito pitää sovittaa talouden suorituskyvyn asettamiin raameihin”, minkä toivoisi myös realisoituvan poliittisessa päätöksenteossa. Raameista ja niiden noudattamisesta onkin sitten viime aikoina jonkin verran käyty julkista keskustelua mutta en nyt lähde tätä keskustelun taiteenlajia arvioimaan enempää. 

Maailmantalouden kehitys näyttäisi ainakin omasta mielestäni olevan aiempaa herkempi reagoimaan aluksi pieniltä ja kovin kaukaisiltakin näyttäviin tapahtumiin, tästä esimerkkinä meneillään oleva pandemia. Toisena esimerkkinä sitten se yksi pitkä paatti, joka sattui ajautumaan Suezin kanavassa poikittain. Meni parisen viikkoa ja muutama sata melkein yhtä isoa paattia oli sumana odottelemassa pääsyä Välimeren puolelta Intian valtamerelle, joutumatta kiertämään Afrikkaa. Tästähän sitten aiheutui melkoisia logistisia haasteita globaalille tavaran toimituksille vaikuttaen myös kotimaisiin yrityksiin. Kolmantena esimerkkinä Yhdysvalloissa tapahtunut kyberhyökkäys, mikä lamaannutti suurimman jalostetun polttoaineen kuljetuslinjaston öljynjakeluverkon niin pahasti, että osa Yhdysvaltain etelä- ja itäosan osavaltioiden polttoaineenjakeluasemista joutui laittamaan ”lapun luukulle”. Tämän episodin arvioidaan aiheuttavan nostopaineita polttoainehintoihin myös meillä. Mieleen tulee myös yksi finanssikriisi, joka 2010-luvun vaihteessa tapahtui kaukana meistä ja jonka ensimmäisten arvioiden mukaan ei edes pitänyt meille oikeastaan vaikuttaa mutta toisen kävi, kuten jälkeenpäin sitten ikävästi jouduttiin toteamaan. 

Toinen positiivinen viesti sisältyy myös melko tuoreeseen OECD:n maaraporttiin, jossa arvioitiin kansalaisten luottamusta hallintoon ja julkisiin instituutioihin. Suomi on raportin mukaan vahvan luottamuksen maa. Suomi onkin pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Muutaman vuoden takaisessa uutisotsikossa todettiinkin: ”Suomalainen on luottamuksen maailmanmestari, mutta usko poliitikkoihin heittelee”. Itsekin edustan sen koulukunnan kasvatteja, joka mieluimmin uskoo yläkerran Herraan vastaavalla ajatuksella, kuin siinä näkemässäni taulussa erään kauppaliikkeen seinällä kassan takana: In God we trust all others pay cash. Luottamus on keskeinen tekijä niin talouselämässä kuin yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta. Erään teoksen luottamus onkin pääomien pääoma. Luottamusta tarvitaan, että aiemmin esiin nostamani positiiviset näkymät myös konkretisoituvat ja vahvistuvat.     

Jk. Satuin onnekseni kuulemaan toukokuun alkupuolella virtuaalisesti järjestetyn Valtio expo 2021 Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajan Henrik Dettmann puheenvuoron ”Voittava joukkue rakentuu tiedosta ja taidosta”. Voin vilpittömästi todeta, että oli muuten erittäin hyvä puheenvuoro.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön talousjohtaja