MMM:n blogi

Sitten vielä puoli kiloa sitä kestävyyttä…  

Aulikki Hulmi Julkaisupäivä 12.10.2020 12.00 Blogit MMM

Saattaisi olla houkuttelevaa hoitaa osuutensa maapallon tulevaisuudesta kätevästi arkiostoksilla pohtimatta monimutkaisia kestävyyskysymyksiä. Sellaista tuoteryhmää vaan ei löydy marketista eikä nettikaupastakaan. 
Jokapäiväinen ruokamme on osa monilonkeroista järjestelmää, jonka ulottuvuuksia on juuri nyt Maailman Ruokapäivän aikaan ajankohtaista herätä miettimään maapallon mittakaavassa.

 
Maailman Ruokapäivää vietetään 16. lokakuuta, joka on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n perustamispäivä. Tänä vuonna FAO täyttää 75 vuotta, kuten moni muukin YK-järjestö. Ruokaturvan merkitys kaiken kehityksen edellytyksenä oli maailmansodan jälkeen ilmiselvää ja FAO ehdittiinkin perustaa jo viikkoa ennen emojärjestö YK:ta.


Globaali mittakaava tekee näkyväksi ruuan tuotannon, kulutuksen ja kaupan monet kasvot. Iso kuva paljastaa, miten vahvoja keskinäisiä yhteyksiä ruokaturvalla ja ravitsemuksella on terveyteen, metsä- ja vesitalouteen, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, toimeentuloon – ja viime kädessä yhteiskuntien ja valtioiden poliittiseen vakauteen ja turvallisuuteen. 


Toinen puoli asiasta on se, että muutos lähtee läheltä. Meillä kaikilla on mahdollisuus ja keinoja vaikuttaa siihen, kuinka kestävästi ruokajärjestelmämme toimivat. Roolit ovat erilaisia ja systeemissä on oma tonttinsa poliittisilla päätöksillä, hallinnolla, yksityissektorilla, kansalaisjärjestöillä ja kuluttajina meillä jokaisella.

 
On asioita, joissa maalais- tai kaupunkilaisjärjellä voi muuttaa maailmaa esimerkiksi ruokajätettä vähentämällä tai kiinnittämällä valinnoissaan huomiota ruuan ja sen alkuperän ja tuotantotavan kestävyyteen. Toisaalta rajat ylittävissä haasteissa todellinen muutos saadaan aikaan vain monenkeskisillä poliittisilla päätöksillä. Hallinnon tehtävä on löytää keinoja ja mahdollistaa kehitys parempaan.


YK:n pääsihteeri ilmoitti viime vuoden syksyllä Maailman Ruokajärjestelmien huippukokouksen järjestämisestä vuonna 2021. Kokouksen valmistelu ehti käynnistyä juuri ennen korona-pandemiaa, joka on sekä viivästyttänyt järjestelyjä että tuonut huippukokouksen teemaan uuden vahvan lisäpainotuksen: COVID-19:n jälkeen globaalit uhat eivät ole teoriaa vaan kaikkien tuntemaa todellisuutta. 


Huippukokouksen valmistelut ovat vihdoin pääsemässä vauhtiin. Suomessa suunnitteilla on toimijoiden konsultaatiota, ruokajärjestelmädialogeja ja some-alusta, joiden kautta siivilöityy panoksemme maailman ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseen. Samalla lisääntyy yhteinen ymmärrys myös Suomen haasteista ja niiden ratkaisuista. 


Oikeastaan meillä ei ole vaihtoehtoja. Kestävän kehityksen tavoitteet on otettava vakavasti ja kurssia käännettävä, jotta voisimme turvata tulevien sukupolvien elämisen edellytykset. Kaikilla mailla on tehtävää ruokajärjestelmien kestävyyden parantamisessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteille perustuva maa- ja metsätalousministeriön strategia antaa työlle parhaan mahdollisen pohjan.  


Kirjoittaja työskentelee kansainvälisten asioiden johtajana maa- ja metsätalousministeriössä, joka on Suomessa FAO-vastuuministeriö.

Lisää kommentteja