Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Suo siellä, vetelä täällä, kosteikko kaikkialle

Heidi Krüger Julkaisupäivä 10.11.2020 14.04 Blogit MMM

Suomi on kosteikkojen luvattu maa. Vettä sataa enemmän kuin haihtuu, hyvä vesien hallinta on olennainen osa suomalaista maa- ja metsätaloutta. Veden vaivaamassa maassa eivät kasva puut eikä vilja viihdy.

Innokas kosteikkojen raivaus johti siihen, että Suomi on myös ojituksen luvattu maa. Soita ja järviä on kuivattu hyvinvoinnin nimissä, ja meidän on paljosta kiittäminen maa- ja metsätalouden eteen tehtyä valtavaa työtä. 

Äärimmilleen viedyllä kuivatustyöllä oli kuitenkin hintansa. Monia alueita ojitettiin turhaan, tuloksena vain kitukasvuista metsää tai vetistä peltoa. Luontoarvot eivät olleet merkityksellisiä, talousnäkökulmasta joutomaina nähdyt suot ja kosteikot soveltuivat kaatopaikoiksi ja järviin saattoi hyvin johtaa jätevedet. 

Maankäytönmuutosten seurauksena kadonneiden kosteikkojen arvo ymmärrettiin vasta myöhemmin. Maailmanlaajuisesti on havahduttu huomaamaan kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kosteikot ovat huvenneet paitsi määrällisesti, myös heikentyneet laadullisesti. Konkreettinen todiste siitä, on kosteikkolajien uhanalaistuminen. 

Kosteikot ovat monimutkaisten ravintoverkkojen kokonaisuuksia. Matalan veden ja kasvillisuuden muodostama mosaiikkimainen rakenne tarjoaa elintilaa monille isoille ja pienille eliöille. Monimuotoinen elinympäristö mahdollistaa monimuotoisen eliöstön.

Kosteikoita kadottavia toimia ovat ojitus ja rehevöitymisen seurauksena umpeenkasvu. Vastavuoroisesti kosteikoita palauttaa ojien tukkiminen ja kasvuston perkaus. Kosteikot ovat kiitollisia kunnostettavia. Kun vesitalous palautetaan, palautuu myös elollinen luonto.

Kosteikoita syntyy myös luontaisesti: majavatulvikot kuhisevat monimuotoisuutta ja kevättulvien aikaansaamissa kausikosteikoissa viihtyvät kalanpoikaset. Harmi vain, että ihminen ei pidä siitä, että luonto tekee omiaan – ennakoitavuus ja hallittavuus ovat tärkeä osa maa- ja metsätaloutta.

Kosteikoilla on muitakin kuin monimuotoisuushyötyjä. Ilmastonmuutos tuo mukanaan äärevämpiä sääilmiöitä: pidempiä kuivuusjaksoja ja rankempia sadekuuroja. Vesienhallintaan tarvitaan lisää joustoa. Yläjuoksulla kosteikot ovat hyvä varaventtiili, joihin vettä voidaan pidättää. Lisäksi kosteikot hidastavat virtaamaa ja nostavat pohjavettä.

Kosteikko toimii myös suodattimena. Metsäojitusten ruskeaksi värjäytynyt humuspitoinen vesi saadaan puhdistettua suon sammalpatjan läpi valutettuna. Maanviljelyksen ja maaperän luontaisen kuormituksen ravinteita saadaan talteen monivaikutteisilla kosteikoilla. 

Kosteikko on laaja käsite. Se on kaikkea matalista järvistä ja merenlahdista metsien soihin ja lampareisiin. Näiden elinympäristöjen arvo on tunnustettu laajasti paitsi kansainvälisesti niin myös kotimaassa. Kosteikot ovat isossa roolissa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisessä HELMI-ohjelmassa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa elinvoimaisia elinympäristöjä. Ohjelman puitteissa muun muassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita.

Lue lisää HELMI-ohjelmasta

Kirjoittaja on asiantuntija Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriön Erätalousyksiköstä. 

Lisää kommentteja