Suomalaiset ovat viimeinkin heränneet laajaan vieraslajikeskusteluun (ks. Fingerpori ja Karlsson). Googlen kiinnostavimpien hakujen listalla kurtturuusu sijoittui Suomessa neljännelle sijalle vuonna 2019 (Yle 11.12.2019). Top 10 -tilasto paljastaa, että haitallisesta vieraslajista, kurtturuususta, juteltiin ja etsittiin tietoa lähes yhtä paljon kuin kauppakeskus Triplasta ja jopa enemmän kuin sähköpotkulaudasta tai Amos Rexistä.

Kun maa- ja metsätalousministeriön asetus ja kansallinen vieraslajiluettelo tulivat voimaan kesäkuun alussa 2019, havahtui moni suomalainen kasvattavansa takapihallaan haitallista vieraslajia. Kurtturuusu, mutta myös komealupiini, japanintatar, kanadanvesirutto sekä eläimistä espanjansiruetana ja minkki ovat esimerkkejä kansallisen luettelon lajeista.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluu tällä hetkellä yhdeksän kasvilajia, kuusi eläinlajia ja yksi lajiristeymä sekä kahdeksan eläinlajiryhmää. EU:n vieraslajiluetteloon kuuluu yhteensä 66 haitallista vieraslajia. Sekä EU:n että kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kiellettyä.

Vaikka Suomessa kurtturuusu puhututtaa kansalaisia eniten, sen kasvattamiskielto tulee voimaan vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen eli kesäkuussa 2022.

Kansalaisia ei jätetä yksin kurtturuusupuskansa kanssa. Tunnistamis- ja torjuntaohjeistusta kasvin kukistamiseksi täsmennetään entisestään ensi kesän kasvukautta varten. Kansallinen hallintasuunnitelma ensisijaisine torjunta-alueineen ja tehokkaine torjuntatyökaluineen on parhaillaan valmisteilla. Jopa lisärahoitus torjunnan tueksi näyttäisi ensi kertaa Suomen vieraslajihistorian aikana toteutuvan. Hallitusohjelman kolme kirjausta haitallisten vieraslajien torjunnan tärkeydestä poiki ensi kertaa torjuntatyöhön korvamerkittyä budjettirahaa, josta hyötyisivät yhteisten tavoitteiden mukaan mahdollisimman moni hanke ja toimija.

Suomi ei ole ainoa maa, joka taistelee haitallisia vieraslajeja vastaan. EU:n vieraslajiasetus edellyttää kaikki EU-jäsenmaat torjuntatoimiin. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat tieteellisten arvioiden mukaan yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuuden uhkaajista. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen alla on tarkoitus entisestään tiukentaa 196 maan yhteisiä tavoitteita tulevaa uutta vuosikymmentä varten. Arktisella alueella on oma vieraslajistrategiansa ja toimintatavoitteensa.

Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, tässä vielä vieraslajien määritelmä: Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti silloin, jos se luontoon päästessään voi aiheuttaa vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle esimerkiksi viemällä elintilaa alkuperäislajeilta, levittämällä tauteja, saalistamalla alkuperäisiä lajeja tai kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta. Haitalliset vieraslajit määritellään EU:n ja Suomen lainsäädännössä, ja niitä tulee torjua.

Kirjoittaja on kansallisen vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja

Lisätietoja vieraslajeista:
Vieraslajiportaali
MMM:n vieraslajisivut
Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan sivuilla ohjeita puutarhureille