Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Tietoa taimenesta tarvitaan

Eija Kirjavainen Julkaisupäivä 12.5.2021 8.13 Blogit MMM

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa johdonmukaisesti tehnyt useiden vuosien ajan töitä vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Kalatiestrategia, lohi- ja meritaimenstrategia, kalastuslain uudistus ja nykyisen hallitusohjelman mukainen NOUSU-ohjelma ovat kaikki merkittäviä toimenpidekokonaisuuksia, joihin sisältyvien hankkeiden tulokset tulevat tulevaisuudessa näkymään uhanalaisten vaelluskalakantojen vahvistumisena.

Viimeisen vuosikymmenen panostuksesta huolimatta Suomen lajien uhanalaisuuden kertovan punaisen kirjan mukaan taimen meressä ja Etelä-Suomen sisävesissä on erittäin uhanalainen. Koska laji on näiden elinalueiden kantojen osalta näin hälyttävässä tilassa, on niiden kantojen luonnossa syntyneiden yksilöiden kalastus kokonaan kielletty. Asiasta on säädetty kalastuslain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella kalastuksesta. Luonnon taimenen kalastus meressä kiellettiin Suomenlahdella vuoden 2016 ja muilla merialueilla vuoden 2019 alusta lähtien.

Vuoden 2016 alusta voimaan tullut kalastuslaki mahdollisti luonnossa syntyneiden taimenien ja istutettujen taimenien erottamisen rasvaevämerkinnällä. Istutettaville taimenten poikasille määrättiin eväleikkauspakko tiettyjä ELY-keskuksen hyväksymiä elvytys- ja palautusistutuksia lukuun ottamatta. Muutos merkitsi istutuksia tekeville tahoille lisäkuluja eväleikkauskulujen vuoksi. Eväleikatulle saalistaimenelle asetettiin samassa yhteydessä 50 cm:n alamitta.  

Toukokuussa 2019 tuli voimaan kalastuslain muutos, jonka nojalla kaloille asetettiin suojeluarvot. Rasvaevällisen taimenen suojeluarvo meressä ja mereen laskevissa joissa on 3260 euroa. Vastaavan istutetun rasvaevättömän taimenen suojeluarvo on 390 euroa. Jos kalastaja ottaa saaliiksi vastoin lakia taimenen, ottaa hän suuren riskin joutua maksamaan sille määrätyn suojeluarvon. Taimenen rauhoitussäännöksiä kannattaa siis noudattaa ja sivusaaliinakaan sitä ei missään tapauksessa kannata ottaa saaliiksi, koska suojelumaksuriskistä vapautuu vain kalan välittömällä vapautuksella, oli kala elossa tai kuollut. Luonnon taimenen rauhoitus ja suojeluarvot vaikuttavat sivusaalisriskin vuoksi siten myös muuhun kalastukseen. 

Taimenen Etelä-Suomen sisävesikantojen ja meritaimenen tilan parantaminen on vaatinut ja tulee jatkossakin vaatimaan hyvin paljon määrätietoista työtä. Panostukset ovat olleet viime vuosina monella saralla merkittäviä. Punaisen kirjan mainitsemista taimenen uhanalaisuuteen johtaneista tekijöistä erityisesti vaellusesteisiin ja kalastukseen on tartuttu määrätietoisesti. Voidaan sanoa, että taimenkantojen tila ja sen parantamiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat miltei kaikkien kalatalouden toimijoiden toimintaan tällä hetkellä. Motivaatio toimintaan on ollut korkea ja yhteistyö hankkeissa kiitettävää.

Uhanalaiset taimenkannat ovat ansainneet niihin kohdistetun huomion. Toiveemme on, että ne kiittävät meitä vahvistuneina luonnossa lisääntyneinä kantoina. Niiden kiitos ei kuitenkaan välity meille, jos meillä ei ole tutkimusta ja seurantajärjestelmää niiden tilan seuraamiseksi. Taimenkantojen vahvistamiseksi tehtyjen merkittävän resurssisatsauksen ja toimenpiteiden vaikutusten vuoksi taimenkantojen tutkimuksen tulisi olla hyvin laaja-alaista ja mittavaa. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat energiasektorin voimayhtiöihin, kalastusmatkailuyrityksiin, vesiviljely-yrityksiin, kalastajiin, kalatalousalueisiin sekä osakaskuntiin ja muihin vesialueen omistajiin. 

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen kalastusasetuksen valmistelussa kaikkein vaikein asia oli taimenen kalastuksen sääntely. Kun kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat on vuoden vaihteessa hyväksytty ja niiden pohjalta on asetettu alueelliset kalastusrajoitukset, tulee meidän tarkastella kalastusasetusta uudelleen. Tarkastelun kohteeksi tulee silloin erityisesti taimenen kalastuksen sääntely. Toivottavasti meillä silloin on käytössä riittävästi tietoa, jotta tiedämme, millaiselle normipohjaiselle taimenen kalastuksen sääntelylle on tarvetta. Kaikkein ilahduttavinta olisi, jos seuraavassa punaisessa kirjassa meillä olisi tutkimustulosten perusteella nähtävissä uhanalaisimpien taimenkantojen elpymistä.

Eija Kirjavainen

Blogin kirjoittaja työskentelee ministeriön erätalousyksikössä kalastusneuvoksena.

Eija Kirjavainen Kalat MMM Poimi uutisnostoksi

Lisää kommentteja