Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti keväällä 2020 – osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta – laajapohjaisen yhteistyöryhmän laatimaan maankäyttösektorin tieto-ohjelmaa. Ryhmässä ovat MMM:n lisäksi mukana ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Maanmittauslaitoksen, ELY-keskusten, Ruokaviraston, Metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja Geologian tutkimuskeskuksen edustajat. Myös MTK on mukana ryhmän työssä.

Tieto-ohjelmaa varten kartoitettiin maankäyttösektorin tietoaineistojen nykytilaa ja tunnistettiin tiedon kehittämistarpeita ottaen huomioon myös YK:n ilmastosopimuksen ja EU:n ilmastoraportoinnin velvoitteet. Tieto-ohjelmaa varten kerättiin lisäksi näkemyksiä maa- ja metsätalousalan toimijoilta heidän tietotarpeistaan. Vahva viesti kentältä oli, että parempaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja ilmastotyön näkyväksi tekemiseksi.

Tieto-ohjelma kehitysehdotuksineen valmistuu nyt vuoden loppuun mennessä, joten ensi vuonna pääsemme jo toteuttamaan ohjelmaan perustuvia uusia hankkeita. Ohjelmassa esitetään toimenpiteet uusien tietoaineistojen hankkimiseksi, niiden käytön kehittämiseksi ja tehokkaan hyödyntämisen edistämiseksi sisältäen tietotuotteet ja -palvelut sekä mallinnuksen.

Erityisesti maaperätiedon tarkentaminen koetaan yleisesti tärkeäksi. Maa- ja metsätalouden ilmastotyön tueksi tarvitaan tarkkaa, alueellisten ja paikallisten olosuhteiden vaihtelua kuvaavaa maaperätietoa koko Suomen alueelta. Ilman sitä ei esimerkiksi pystytä tarkentamaan kasvihuonekaasuinventaariotietoja eikä edistämään maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tarkempi maaperätieto hyödyttää koko toimijakenttää. Tiedon pohjalta voidaan kohdentaa ilmastotoimenpiteitä tehokkaasti ja vaikuttavasti ja edistää osaltaan myös esimerkiksi monimuotoisuuden eteen tehtävää työtä. Metsätaloudessa tarkempaa maaperätietoa voitaisiin hyödyntää muun muassa korjuukelpoisuuskarttojen laatimisessa. Kartat auttaisivat merkittävästi puunkorjuun suunnittelua muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Toinen tärkeä tietopohjaan liittyvä kehittämiskohde on maankäytön muutoksen seuranta. Tarkkaa ja ajantasaista tietoa maankäytöstä ja sen muutoksista tarvitaan sekä kansallisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi että lähtötiedoiksi kansainvälisiin raportointeihin.

Maankäyttö- ja maanpeitetietoa kerätään ja ylläpidetään Suomessa eri lähtökohdista ja eri menetelmillä useissa eri organisaatioissa. Tietojen yhdistäminen kattavaksi maankäyttöaineistoksi on haastavaa, ja vaatii muun muassa tietovarannoissa käytetyn terminologian yhtenäistämistä. Eri organisaatioissa samasta asiasta saatetaan tällä hetkellä puhua hyvinkin eri termeillä! Tärkeässä roolissa ovat siten jatkossakin sekä tiedon avoimuuden edistäminen että tietojen hyödyntämiseen liittyvä organisaatiorajat ylittävä yhteistyö.

Maankäyttösektoria koskevan tiedon tarvitsijoita on paljon, ja tietojärjestelmillä, tietojen ajantasaisuudella ja tiedon tarkkuudella on suuri merkitys maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden onnistumiseen ja seurantaan. Avointen rajapintojen kautta voidaan kehittää uusia palveluita ja tuotteita, joissa yhdistetään ja jatkojalostetaan tietoaineistoja toimijoiden käyttöön. Viljelijöille ja metsänomistajille suunnatut uudet sovellukset voivat sekä tehostaa ilmastotoimenpiteitä että tuoda toisaalta myös näkyväksi jo tehtyä ilmastotyötä.

Blogin kirjoittaja toimii maankäyttösektorin tieto-ohjelman yhteistyöryhmän sihteerinä ja on mukana koordinoimassa sekä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta että Kansallisen metsästrategian hanketoimintaa.