Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Tuotantoeläinten hyvinvointi on tuottajien etu ja kuluttajien toive

Eeva Loikkanen Tiina Malm Julkaisupäivä 7.4.2020 15.30 Blogit MMM

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa myös kuluttajia yhä enenevässä määrin. Ruuantuotannon eettisyys ja ruuan alkuperä ovat asioita, joista halutaan ottaa selvää ja joihin voidaan omilla valinnoilla vaikuttaa. Eläinten hyvinvointi näkyy muun muassa puhtaana ja antibioottivapaana ruokana.

Maaseudun kehittämisohjelma on yksi väline, jolla eläinten hyvinvointia edistetään. Mistä se on lähtenyt liikkeelle? Eläinten hyvinvointikorvaukset otettiin Suomessa käyttöön maaseudun kehittämisohjelmassa 2007-2013, tavoitteenaan kehittää tuotantoeläinten hyvinvointia. Helppoa alku ei ollut, mutta nyt eläinten hyvinvointikorvaukset ovat jo tärkeä osa tukipolitiikkaa. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat myös kehittäneet tuotantoa, lisänneet osaamista ja parantaneet tilojen kilpailukykyä.

Yli puolet Suomen kotieläintiloista on sitoutunut eläinten hyvinvointikorvauksiin - yhteensä sitoutuneita tiloja oli 6 058. Vuonna 2019 eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneita oli nautatiloista 54 %, sikatiloista 71 %, lammas- ja vuohitiloista 55 % ja siipikarjatiloista 72 %.

Millaisena eläinten hyvinvointi näyttäytyy tulevaisuudessa? Aloitimme seuraavan rahoituskauden 2021-2027 valmistelut eläinten hyvinvointikorvausten osalta jo keväällä 2018 keskusteluilla sidosryhmien kanssa. Kävimme läpi muun muassa toimeenpanon tilannetta ja valvonnan kokemuksia, tuottajien ja neuvojien kokemuksia, tutkimustuloksia ja uusien tutkimusten tarpeita, eläinten hyvinvointilain valmistelun tilannetta sekä kehittämistarpeita ja -ideoita. Valmistelua on tehty pääosin eläinlajiryhmittäin.

Valmistelua tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa - mukana on ollut muun muassa tuottajia, kuluttajia, neuvojia, tutkijoita, eläinlääkäreitä ja eläinsuojelujärjestöjä sekä virkamiehiä. Kaikissa keskusteluissa on korostunut positiivinen asenne ja tarve eläinten hyvinvointikorvauksia kohtaan. Valmistelussa haluamme paitsi vaikuttavuutta, myös yksinkertaisempia toimia hakijalle, jotta erilaiset tilanteet voisi ottaa paremmin huomioon. Haluaisimme, että tällä hetkellä jo olemassa olevia terveydenhuollon sähköisiä järjestelmiä hyödynnettäisiin paremmin. Valmistelu jatkuu eläinlajikohtaisissa jatkovalmistelun pajoissa.

Eläinten terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta ovat nykyään ja voivat olla myös tulevaisuudessa suomalaisen tuotannon vahvuuksia (Luonnonvarakeskus: Mikrobilääkkeiden kulutus tuotantoeläimillä). Uutena EU:n mittareissa on antibioottien käytön vähentäminen, joita jo nykyisilläkin toimillakin tuemme. Elintarviketurvallisuuteen, ympäristöön sekä tuotantoeläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät korkeat vaatimukset tukevat meillä vastuullista tuotantoa ja tuotteiden korkeaa laatua. Terveiden ja hyvinvoivien eläinten sairauksien hoitokulut ovat pienemmät ja mikrobilääkkeiden vähentynyt käyttötarve vähentää mikrobilääkeresistenssiä.

Jatkossa eläinten hyvinvointikorvauksissa tilakohtaisilla hyvinvointisuunnitelmilla ja näiden säännöllisillä päivittämisillä pystyttäisiin seuraamaan ja kehittämään toimia eläinten hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta. Tilakohtaisella suunnittelulla järjestelmään saataisiin tarvittavaa joustavuutta nykyisen tukijärjestelmän ennalta määrättyihin useisiin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin nähden.

Neuvonnalla on erittäin iso merkitys eläinten hyvinvoinnissa ja terveydenhoidossa. Maaseutuohjelman vaikutuksien arvioinneissa todettiin, että osaamisen lisääminen on konkreettisesti parantanut eläinten hyvinvointia.

Tällä hetkellä on lisäksi käynnissä myös hallitusohjelman mukainen vapaaporsituksen edistämisen työryhmä. Työryhmä selvittää, miten voisimme tukea sika-alan tavoitetta porsitushäkeistä luopumiseksi. Työryhmä esittää myös vapaaporsituksen määritelmän ja sen, miten vapaaporsitusta voidaan edistää lainsäädännön ja tulevan rahoituskauden tukijärjestelmien kautta. Tulemme ottamaan työryhmän esityksen huomioon tulevan eläinten hyvinvointikorvauksen valmistelussa.

Tutkimushanke eläinten hyvinvointimerkinnöistä etenee ja tukee toteutuessaan hyvin ohjelman tavoitteita.

Eläinten terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta ovat suomalaisen tuotannon vahvuuksia. Suomessa on tehty ainutlaatuista ennaltaehkäisevää eläinten terveydenhuoltoa, mikä on johtanut vähäiseen eläintautien määrään ja mikrobilääkkeiden käyttöön. Haluamme myös vahvasti pitää kiinni, että näin olisi myös tulevaisuudessakin.

Videovinkki kotisohville: 

Suomen EU-puheenjohtajakaudella maaseutujohtajien epävirallisessa kokouksessa esiteltiin suomalaista eläinten hyvinvointia. 

 

Tiina Malm  

Neuvotteleva virkamies

MMM:n ruokaosasto

 

Eeva Loikkanen 

Erityisasiantuntija 

MMM:n ruokaosasto 

 

Kirjoittavat vastaavat eläinten hyvinvointikorvauksista, joita rahoitetaan Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta. 

CAP27 EU ja kansainväliset asiat Eeva Loikkanen MMM Maaseutu Ruoka ja maatalous Tiina Malm

Lisää kommentteja