Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Urakka valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi jatkuu

Vesa Ruusila Julkaisupäivä 29.3.2021 12.11 Blogit MMM

Luonnonvarakeskus on juuri julkaissut hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran kanta-arviot, mikä luo hyvän lähtökohdan menneen kehityksen arviointiin ja tulevan metsästyskauden suunnitteluun. 

Valkohäntäpeurakannan ja -saaliin koko ylitti jo pari vuotta sitten hirven vastaavat lukemat. Uuden arvion mukaan suunta on edelleen jyrkästi ylöspäin, mitä viime syksyn huolestuttava kolarikehityskin ennakoi. Tavoitetta kannan kasvun pysäyttämisestä ja tihentymäalueiden merkittävästä kannan leikkauksesta ei ole vielä saavutettu.

Metsästäjät ovat motivoituneet hienosti kannan leikkaamiseen, saavuttaneet ennalta arvioidut kynnysarvot kannan kasvun pysäyttämiseksi ja yli tuplanneet saaliin muutamassa vuodessa. Metsästäjien panosta arvioitaessa on tärkeä muistaa, että jokaiseen onnistuneeseen kaatoon liittyy myös valmistelevaa työtä, joskus useitakin saaliittomia päiviä sekä onnistuneen kaadon jälkeinen saaliin käsittely ja lihan leikkaus. Kannan suhteen tiheimmässä riistanhoitoyhdistyksessä Punkalaitumella toteutunut saalismäärä tarkoitti metsästyskaudella 15 valkohäntäpeuran ampumista ja käsittelyä kauden jokaisena päivänä. Vapaaehtoistyöltä enemmän kuin hatunnoston arvoinen suoritus!

Parinkymmenen viime vuoden aikana valkohäntäpeurakanta on noin 3,5 -kertaistunut. Tarve ja tahtotila kannan voimakkaaseen leikkaamiseen, etenkin tihentymäalueilla, on ilmeinen ja yhteinen. Hirvikanta nousi 2000-luvulle tultaessa lähes yhtä jyrkästi kuin valkohäntäpeuralla nyt. Sen jälkeen kanta on noin puolittunut ja vuosien välinen heilahtelu pienentynyt. Millä keinoin pääsisimme valkohäntäpeuran kohdalla samalle kehitysuralle? 

Nopeassa kasvussa olevan riistakannan säätelyn ytimessä on metsästyspaineen voimakas ja pitkäjänteinen kasvattaminen. Alhaisen metsästyspaineen alueet tai ajanjaksot liudentavat helposti jo toteutetun pyynnin vaikutukset. Metsästäjiä on oltava riittävästi ja heillä on oltava edellytykset niin lupien kuin muiden olosuhteiden kautta nostaa metsästyspainetta. Nykyisten metsästäjien aktivoiminen ja uusien harrastajien houkuttelu peurajahtiin voivat edellyttää seuran perinteisten toimintatapojen avaamista. Mitä hallinnossa, organisaatioissa ja omassa seurassa voimme tehdä asialle? 

Valkohäntäpeuran korkeaa lisääntymispotentiaalia ei saa päästää toteutumaan ja kompensoimaan noussutta saalismäärää. Ravintohoukutin on metsästyksen kannalta välttämätön, mutta ylläpitävästä tehoruokinnasta tulee luopua. Metsästyspainetta tulee kohdentaa aikuisiin naaraisiin, mikä edellyttää tehokasta vasajahtia heti alkukaudesta.

Varsinainen työ valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi tehdään metsästysseuroissa, joissa onnistuneen metsästyksen tapoja on jo kehitetty ja otettu käyttöön. Metsästäjien, tutkimuksen ja hallinnon yhteistyön keinoissa ja ohjauksessa ovat ne avaimet, joilla ponnistukset kannan pienentämiseksi pystytään saattamaan uudelle tasolle. 

Juuri nyt on se aika, jolloin reilusti pyyntilupia hakemalla varmistetaan, että em. keinoja voidaan myös laajasti hyödyntää. Urakka onnistui aikoinaan hirvellä, ja olen varma, että se saadaan onnistumaan myös valkohäntäpeuralla.

Vesa Ruusila

Kirjoittaja on erätalousneuvos ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön johtaja.

MMM Riista Vesa Ruusila

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.