Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Vaikuttavaa maatalouspolitiikkaa vai ahkeraa tukemista?

Eero Pehkonen Julkaisupäivä 19.4.2023 11.11 Blogit MMM

Vaikuttavuus ja vaikuttavan politiikan tekeminen tulee usein esille virkamiesten ja politiikan valmistelijoiden puheissa. Mutta oletko miettinyt mitä sillä tarkoitetaan? Hyvin usein keskustelu menee siihen, että mainitaan mittareita ja suoritteita. Puhutaan hankemääristä, investointien lukumääristä ja pinta-aloista, jolle maksettu tukea tai todetaan tietyt tukimuodot, jotka ovat ”tosi vaikuttavia”. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttavuutta ja tätä olen joissain tilanteissa kutsunut puuhasteluharhaksi. Helposti ajatellaan, että jos oikein ahkerasti tuetaan ja saadaan tuotoksia, niin toiminnan on pakko olla vaikuttavuutta ja jos ei ole, niin tuetaan vähän lisää ja kerrotaan ahkeruudestamme. Tämä on hyvin inhimillistä. 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei ole sitä kuinka paljon tuetaan tai paljonko syntyy hankkeita. Jopa yhteinen ystävämme EU:n yhteinen maatalouspolitiikan uusi toimeenpanomalli keskittyy vain näihin hankemääriin ja tuloksiin. Pohjimmiltaan vaikuttavuus on tavoitteellista muutosta yhteiskunnassa ja vaikuttavuuden tarkastelulla pyritään varmistamaan yhteiskunnan resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Politiikkavälineet tehdään ratkaisemaan joku ongelma yhteiskunnassa. Miksi sitten vaikuttavuus ja sen tavoitteleminen on niin vaikeaa?

Syitä on varmaan monia. Yksi keskeinen syy miksi vaikuttavuutta ei useinkaan päästä edes arvioimaan on se, että politiikan tavoitteet ovat liian epämääräiset. Puhumme mielellämme siitä, että parannetaan kilpailukykyä, turvataan huoltovarmuus tai vähennetään ravinnekuormitusta vesistöihin. Nämä ovat hienoja tavoitteita ja niistä on monen helppo olla samaa mieltä. Ne ovat kuitenkin liian epämääräisiä tavoitteita vaikuttavuudelle. Paljonko parannetaan, mitä tarkoitetaan kilpailukyvyllä? Paljonko vähennetään ravinnekuormitusta? Ensimmäinen askel kohti vaikuttavaa politiikkaa on määritellä selkeät ja konkreettiset tavoitteet vaikuttavuudelle. Sellaiset, että niistä pääse kiinni paljonko pitää parantua ja minkä. Toinen asia mikä selkeiden tavoitteiden asettamista rajoittaa, on rohkeus. Entä jos emme pääsekään tavoitteeseen, mitä sitten tapahtuu?

Olen monesti perustellut kollegoilleni, kun meillä on selkeät ja konkreettiset vaikuttavuustavoitteet, niin meillä on mahdollisuus arvioida vaikuttavuutta paremmin ja sitä kautta oppia mikä toimi. Voihan olla niin, että valitsemamme väline ei ole vaikuttavin tapa muutoksen aikaan saamiseen, minkä takia olisi tarpeen myöhemmin uudelleen arvioida valittuja ratkaisuja. Tai saamme vahvistusta, että valitut keinot olivat oikeita. Helposti käy myös niin, että rakastumme ratkaisuihin ja välineisiin, mutta ei itse ongelma, jota varten välineet on kehitetty jää vähemmälle huomiolle. Vaikuttavuusajattelussa asia pitäisi olla juuri toisin päin! 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman toimeenpanon alkaessa Suomessa on valmisteltu strategiasuunnitelman arviointisuunnitelmaa. Tämän valmistelussa on pyritty painottamaan vaikuttavuusnäkökulmaa, jotta meillä olisi jatkossa paremmat eväät perustella valittuja ratkaisuja, kehittää uusia välineitä ja vaikuttaa EU-lainsäädäntöön. Tulevaisuudessa näemme, miten hyvin tässä onnistuimme. Ja näin lopuksi todettakoon, että tämä vaikuttavuuden puute tai sen ”hähmäisyys” ei ole pelkästään meidän politiikkasektorin haaste. Sama problematiikka on tunnistettavissa myös muualla, koska asia on vaikea. 

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.