Meillä on käytössämme luksustuote 24/7. Joka hetki saamme terveellistä ja hyvänmakuista juomavettä omasta kodistamme putkea pitkin toimitettuna ja käymäläjätteemme toimitetaan pois hygieenisesti. Yli 90 % kotitalouksista on keskitetyn talousvesiverkoston piirissä ja jätevettä viemäröidään liki yhtä laajalti, lopuilla vesihuolto on kiinteistökohtaista. Tämä vesihuollon verisuonisto turvaa terveellistä elämää ja puhdasta ympäristöä.

Lukujen valossa keskitetty vesihuolto on massiivinen ponnistus ja investointi: talousvesiverkostoa on noin 107 000 km ja jätevesiviemäriä on noin 50 000 km - mittatikkuna voi käyttää esim. maapalloa, jonka ympärys on 40 000 km. Verkosto-omaisuuden arvo on palttiarallaa 6,5 miljardia euroa. Tällä summalla saisi ostettua ne uudet hävittäjät ja jäisi vielä 1,8 miljardia vaikkapa yhteen pätkään länsimetroa. Vesihuoltoa pyörittää laskutavasta riippuen 1200¬-1500 organisaatiota, joista määrällisesti suurin osa on asukkaiden vetämiä osuuskuntia. Muistisääntö on, että 80 suurinta organisaatiota vastaa 80 % volyymistä. 

Suomi on harvaan asuttu maa ja pidämme hallussamme Euroopan ennätystä putkipituudessa per henkilö: talousvesiverkostoa on 20 metriä liittyjää kohden, kun naapurit Ruotsi ja Norja ovat 10 metrin molemmin puolin. Tämä heijastuu myös nuppia kohden tulevien kunnostuskustannusten määrään. Veden hinta sen sijaan ei ole Euroopan korkein.

Alalla on kaksi suurta huolta, saneerausvelka ja toimijoiden kyky tarttua siihen. Vesiepidemioiden tilastoinnista vastaava THL on huomioinut, että verkostojen vanheneminen on jo terveysuhka. Kun putket hajoilevat, voi kraanaveteen päätyä jotain mitä ei pitäisi. Jätevesipuolen saneerausten vitkuttelu taas maksaa, monella laitoksella jopa puolet käsittelyyn pumpatusta tavarasta on vuotaviin viemäreihin päätyvää sadevettä. Investointitarve tuplaantuu vuoteen 2040 mennessä ja tätä velkaa pitäisi systemaattisesti lyhentää. Eivät hävittäjät tai länsimetrokaan ilman huoltoa ikuisesti toimi. Toisaalta maaseutukunnissa pitäisi tunnistaa väestötappion VEXIT-alueet, eli laatia vesihuollon exit-suunnitelmat. Kaikkia verkostoja ei saneerata, vaan osa suljetaan, joskin kokonaisuudesta osuus on pienempi.

Vesihuollon lainsäädäntö on paljolti kansallista, EUlta saamme yhteiset linjat juomavesidirektiivin ja yhdyskuntajätevesidirektiivin myötä. Vesihuoltolaki raamittaa tekemistä, mutta 20 vuoden takaiseen on tarve tehdä päivitystä. Yksi merkittävä lakimuutos tulee olemaan ”Vesi on meidän”- kansalaisaloitteen vieminen käytäntöön, jotta vesihuoltotoiminnot säilyvät julkisessa tai osuuskuntamuotoisessa omistuksessa.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vesihuoltouudistuksen 2020, tavoitteena uudistaa toimialaa siten, että myös tulevaisuudessa palvelu on käytössämme. Uudistuksen ohjelma hyväksyttiin keväällä 2021 ja toimeenpano etenee alan kaikkien sidosryhmien yhteisenä tekemisenä. 

Kirjoittaja on vesihuoltonörtti ja neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriössä.