Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Vuosi 2021 on hedelmien ja vihannesten vuosi

Jouni Pynnöniemi Julkaisupäivä 3.5.2021 12.07 Blogit MMM

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous nimitti joulukuussa 2020 vuoden 2021 kansainväliseksi hedelmien ja vihannesten vuodeksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO johtaa vuoden toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden ja YK-järjestöjen kanssa. Tarkoituksena on nostaa esiin tietoisuutta hedelmien ja vihannesten terveyshyödyistä, edistää niiden kulutusta ja nostaa esiin tasapainoisen ruokavalion merkitystä. Teemaa esiin nostamalla halutaan myös vähentää ruokahävikkiä sekä korostaa perheviljelyn ja kestävien arvoketjujen merkitystä.

Vuoden tavoitteet linkittyvät myös YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tavoitteisiin. Kestävien arvoketjujen merkityksen korostaminen on esimerkiksi yhteydessä köyhyyden ja nälän poistamiseen sekä ruokaturvan parantamiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen ja maaekosysteemien kestävän käytön edistämiseen.

Vuoden merkittävin tapahtuma on YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa järjestettävä YK:n ruokajärjestelmä -huippukokous, johon YK:n pääsihteeri on kutsunut maailman valtionpäämiehet. Juhlavuosi saa siis arvokkaan huipennuksen.

Myös me suomalaiset vietämme omalta osaltamme tätä juhlavuotta. Miten voisimme Suomessa lisätä tietoisuutta hedelmien ja vihannesten hyödyistä? Ja mitkä toimenpiteet olisivat hyviä keinoja niiden käytön lisäämiseen? Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2019 ravintotaseen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2019 hedelmiä ja tuoreita vihanneksia yhteensä noin 132 kg eli keskimäärin hieman vähemmän kuin WHO:n suositus.

Tärkeä toimenpide hedelmien ja vihannesten käytön ja tietoisuuden lisäämiseksi on Euroopan unionin rahoittama koulujakelutuki. Sitä myönnetään Suomessa päiväkotilasten sekä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden kulutukseen tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten hankintaan ja kulutusta edistävään viestintään. Maa- ja metsätalousministeriössä toteutetaan myös parhaillaan ilmastoruokaohjelmaa, jonka tavoitteena on nykyistä kasvispainotteisempi ruokavalio. Olemme muun muassa käynnistäneet Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelman, jossa ruokapalvelut kehittävät herkullista ja houkuttelevaa kasvisruokaa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.

Paikallisia viljelijöitä voi tukea suosimalla lähellä tuotettuja kotimaisia vihanneksia ja hedelmiä. Satokausittaisia tuotteita on yleensä hyvin saatavilla ja hinnatkin ovat kohtuullisia. Syksyllä on helppo löytää esimerkiksi kotimaisia omenia ja juureksia. Alkukesästä onnekas saattaa löytää paitsi lähiseudun varhaisperunoita, myös tuoretta juuri korjattua kotimaista parsaa. Ja kyllä ne mansikatkin ovat ainakin minun mielestäni parhaimmillaan heinäkuussa, ei helmikuussa.

Ostamalla tuotteet suoraan viljelijöiltä voi tukea samalla suomalaisen ruuantuotannon jatkumista ja omavaraisuutta. Näin voi tehdä esimerkiksi paikallisen lähiruokarenkaan kautta tai oman paikkakunnan torilla, jossa myös viljelijät ovat usein myymässä tuotteitaan. Käynnissä oleva pandemia jos mikä on osoittanut, että lähellä tuotettua ruokaa tarvitaan, myös hedelmiä ja vihanneksia.

Blogin kirjoittaja erityisasiantuntija Jouni Pynnöniemi vastaa maa- ja metsätalousministeriössä hedelmien ja vihannesten markkinajärjestelyistä.

Lisää kommentteja