Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuutta visioidaan ja rakennetaan kiivaasti muuttuvassa maailmassa. Kaupungeissa kulutetaan suuria määriä ruokaa ja energiaa, mutta tuotantoa tapahtuu vain vähän. Tämä asettaa kaupungit erityiseen vastuuseen: niiden on tehtävä kestävistä ruuankäytöstä asukkailleen houkuttelevaa ja vaivatonta. Ekologinen kestävyys on kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän perusta, sillä ilman toimivaa ekosysteemiä ruoantuotanto ei ole mahdollista. Kaupunkien on huomioitava kulutuksen ympäristövaikutukset, kuten luontokato, maaperän köyhtyminen ja kasvihuonekaasupäästöt.

Tampereen kaupunki on ollut mukana kansainvälisessä FUSILLI-hankkeessa, jossa kaupunkien roolia ruokajärjestelmän edistäjinä on tarkasteltu konkreettisten pilottien ja yhteiskehittämisen kautta. Tärkeä osa tätä työtä on ollut tunnistaa, miten ruoka näyttäytyy kaupungin strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Esimerkkinä tavoitteellisesta työstä on Milan Urban Food Policy Pact (MUFPP) -sitoumus, jossa ruoka tunnistetaan yhdeksi kaupunkien vastuualueista. Suomesta Tampereen lisäksi Vantaa on tähän mennessä allekirjoittanut sitoumuksen. MUFPP antaa kaupungeille konkreettisia työkaluja ruokajärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen projektien ja vaalikausien yli.

Tampereen kaupunki on ensimmäisenä kaupunkina Suomessa, ellei koko maailmassa, laskenut luontojalanjälkensä. Kaupunkiorganisaation luontojalanjäljestä suurimman osan aiheuttivat elintarvikkeiden hankinnat. Luontokadon pysäyttäminen vaatii systemaattista muutosta, jossa ekologiset näkökulmat asetetaan etusijalle päätöksenteossa. Keskustelua ruokajärjestelmästä -blogisarjassa oivallisia ratkaisuja julkisille ruokapalveluille ja kunnille ovat jo esittäneet Otto Selenius ja Päivi Sieppi kollegoineen. Myös Suvi Sippola ehdottaa ruokapalvelujen tulostavoitteeksi siirtymää kohti kestävää ruuankäyttöä. Työtä kohti päivitettyjä kansallisia ravitsemussuosituksia ja planetaarista ruuankäyttöä tehdään jo!

Kestävän ruokajärjestelmän edistäminen alkaa ihmisten arjesta. Ymmärrystä ruoan alkuperästä, ruoantuotannon edellytyksistä ja yhteydestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on vahvistettava. Kaupunkien tulee mahdollistaa ja tukea kaupunkilaisten ruokatajua systemaattisesti varhaiskasvatuksesta alkaen. Kaupunkiviljely, koulupuutarhat ja kumppanuusmaatalous, ovat esimerkkejä toimista, jotka tuovat ruuan tuotannon lähemmäksi kuluttajia ja joita kaupungit voivat olla mukana edistämässä. Erilaisilla asukkaita kiinnostavilla toimilla voidaan vahvistaa ruokakansalaisuutta – sitoutumista kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen. Ruoka ei ole ”vain ruokaa”, vaan myös väline osallisuuteen, kohtaamiseen ja hyvinvointiin.

Ruokamurros etenee vääjäämättä. Kestävä ruokajärjestelmä rakentuu yhteisellä toiminnalla. Kaupungit voivat olla osa ratkaisua suomalaisen kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän edistäjinä. Kaupungit voivat saattaa yhteen eri toimijoita ja tarjota tiloja ja toimintatapoja, joissa kaupunkilaiset, yritykset, järjestöt, viranomaiset ja tutkimustieto voivat kohdata ja yhdessä etsiä ratkaisuja. Asiaa tulee pitää aktiivisesti esillä kaupunkien toimesta. 

FUSILLI-hanke on ollut keskeinen alusta kestävää kaupunkiruokajärjestelmää edistävän yhteistyön mahdollistamisessa Tampereella. Sen avulla on rakennettu uusia verkostoja ja jaettu hyviä käytäntöjä kaupunkien välillä. Reilu ja oikeudenmukainen siirtymä ekologisesti kestävään ruokajärjestelmä hyödyttää paitsi ympäristöä myös ihmisten terveyttä ja taloudellista hyvinvointia. Järjestelmätason muutos on välttämätön, jotta ruokaturvaa ja hyvinvointia voidaan tuottaa myös tulevaisuudessa. Kutsumme ruokajärjestelmän toimijat tutustumaan FUSILLI-hankkeessa on tuotettuihin politiikkasuosituksiin!

Blogin kirjoittaja HM Elina Pulliainen (vasemmalla) työskentelee projektipäällikkönä Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä, joka yksikkö koordinoi kaupungin ilmasto- ja luontotyötä. 
Toinen kirjoittaja ETM Sanna Luoto työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelman (Restonomi AMK) tutkintovastaavana. 
Kirjoittajat ovat työskennelleet v. 2021–2024 yhteiseurooppalaisessa FUSILLI (Fostering the Urban food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation ) -hankkeessa edistäen siirtymää kohti kestäviä kaupunkiruokajärjestelmiä.